EU:n yritysvastuulaki

Yritysvastuusääntely etenee EU:ssa

Kirjoittaja

Euroopan parlamentti hyväksyi 10.3.2021 selkeällä enemmistöllä suositukset direktiiviehdotukseksi EU:n yritysvastuusääntelyn vahvistamiseksi. Tämä on Euroopan parlamentilta selkeä viesti siitä, että tähänastiset yritysten vapaaehtoiset toimet vastuullisuuden edistämiseksi ovat riittämättömät. 

EU:n lainsäädäntöprosessin ja poliittisten asetelmien vuoksi valmiiseen direktiiviin ja kansalliseen lainsäädäntöön on vielä matkaa. Vastuullisuusasiantuntijoiden ja yritysjuristien on kuitenkin hyvä pitää aloitetta silmällä jo nyt. Tässä kirjoituksessa avaamme Euroopan parlamentin direktiiviehdotuksen sisältöä, ajatuksiamme siitä ja seuraavia askeleita.

Euroopan parlamentin ehdotus

Euroopan parlamentin ehdotus yritysvastuusääntelystä pohjautuu huolellisuusvelvoitteeseen (due diligence), jota on yritysvastuukysymyksissä ensimmäisen kerran näkyvästi linjattu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n ohjaavissa periaatteissa. Ehdotuksessa huolellisuusvelvoite laajennettaisiin koskemaan ihmisoikeuksien lisäksi myös ympäristöä ja hyvää hallintotapaa. Yritysten velvollisuus olisi varmistaa ihmisoikeuksien, ympäristön ja hyvän hallintotavan kunnioittaminen tunnistamalla, estämällä ja korjaamalla mahdollisten ja/tai todellisten haittavaikutusten syntyminen omassa toiminnassaan ja muualla arvoketjuissaan. 

Ehdotuksessa lähdetään siitä, että direktiivi velvoittaisi yrityksiä laajasti. Soveltamisalan piirissä olisi ehdotuksen mukaan kaikki EU:n alueelle sijoittautuneet suuryritykset, kaikki julkisesti noteeratut pk-yritykset ja suuririskiset pk-yritykset. Lisäksi ns. kolmansiin maihin sijoittuneet yritykset olisivat direktiiviehdotuksen soveltamisalan piirissä, jos ne toimivat EU:n sisämarkkinoilla.

Ehdotus herättää kysymyksiä

Direktiiviehdotuksessa on pyrkimys kattaa laajasti yritysvastuun kokonaisuus, eli ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun (ihmisoikeusvastuun) ja hyvän hallintotavan kysymykset. Ehdotus on laadittu selkeästi ihmisoikeusvastuun näkökulmasta, mikä horjuttaa tasapainoa yritysvastuun kolmen eri osa-alueen kesken. Ympäristövastuun sisältö jää ehdotuksessa vajavaiseksi ja hyvän hallintotavan periaatteiden käsittely on lähes olematonta. Iso kysymys jatkovalmistelussa onkin se, miten ihmisoikeusvastuun kehikko taipuu – vai taipuuko se – ympäristövastuun ja hyvän hallintotavan edistämiseen.

Toinen jatkovalmistelun keskeinen kysymys on, millaisia yrityksiä direktiivi velvoittaisi. Ehdotuksessa on lähdetty siitä, että yritykset toimialaan ja omistuspohjaan katsomatta olisivat soveltamisalan piirissä. Tärkeimpiä täsmennettäviä kysymyksiä on se, mitkä katsotaan ns. suuririskisiksi pk-yrityksiksi. 

Jäimme direktiiviehdotusta lukiessamme pohtimaan, millaisia vastuullisuusvaatimuksia asetetaan tulevaisuudessa julkiselle sektorille. Ovatko esimerkiksi julkisten hankintojen vaatimukset yhtä tiukat kuin direktiiviehdotuksessa yrityksille asetetut vaatimukset?

Yritysvastuun kansainvälistä sääntelyä tarvitaan

Euroopan komissio on ilmoittanut, että se tulee antamaan direktiiviehdotuksen yritysvastuusääntelystä vuoden 2021 kuluessa. Tämän jälkeen asia etenee Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston käsittelyyn. Nähtäväksi jää, mikä lopulta on EU:n yritysvastuusääntelyn sisältö ja milloin se tulee voimaan. Direktiivin edellyttämän kansallisen lainsäädännön voimaantulo kestää vielä tovin, mahdollisesti noin 2-3 vuotta. 

Euroopan parlamentti on direktiiviehdotuksellaan antanut hyvin vahvan signaalin sille, että se kannattaa laajaa yritysvastuusääntelyä. Parlamentin kunnianhimoinen ehdotus on tervetullut aloite vahvistaa yritysvastuun kehitystä, myös sääntelyä, jossa viime vuosina olemme nähneet kansallisia lainsäädäntöratkaisuja. Eri maiden kansallisten lakien eri tavoin määrittelemä yritysvastuu luo kansainvälisesti toimiville yrityksille haastavan toimintaympäristön. 

Kansainvälinen liiketoiminta tarvitsee nykyistä vahvempia pelisääntöjä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden varmistamiseksi. Yritysten intressissä on myös selkeä ja kansainvälisesti mahdollisimman yhtenäinen sääntely, joka antaa yrityksillekin selkeän raamin niihin kohdistetuille vastuullisuusodotuksille.

Vaikka todennäköiseen uuteen EU-tason sääntelyyn ja siihen liittyvien kansallisten lakien voimaantuloon on vielä aikaa, yrityksissä on jo syytä varautua sääntelyn vahvistumiseen. Aikaansa seuraavissa yrityksissä ennakoidaan vahvistuvaa sääntelyä ja Euroopan parlamentin direktiiviehdotuksen sisältämiin asioihin kiinnitetään huomioita jo nyt. Se on riskienhallintaa ja yksinkertaisesti myös liiketoimintaympäristön muutoksia ennakoivaa järkevää liiketoimintaa.

Anne ja Merja

Tutustu myös aiempiin kirjoituksiimme yritysvastuuseen liittyvistä lainsäädäntöaloitteista:


Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *