Vuoden 2018 vastuullisuusteot

Kirjoittaja

Vastuullinen liiketoiminta nousi viimeistään vuonna 2018 korkealle yritysjohdon agendalla. Yritysvastuuseen panostettiin yhä enemmän ja se näkyi keskeisenä teemana yritysten viestinnässä. Vastuulliset teot ja ideat loivat luottamusta kestävämpään tulevaisuuteen. Kuluneen vuoden keskustelluimpia teemoja olivat ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet, joihin liittyen toteutettiin useita kiinnostavia aloitteita ja konkreettisia tekoja. Listasimme niistä mieleemme erityisesti jääneet.*

Ympäristö
Kansainvälisen  ilmastopaneeli IPCC:n lokakuussa julkaisema raportti paljasti, ettei ilmastonmuutoksen torjumisessa ole aikaa hukattavana. Ilmastonmuutosta ja ympäristön tilaa käsiteltiin loppuvuoden käsiteltiin julkisessa ja kahvipöytäkeskusteluissa aktiivisesti.

  • MIKROBIT SÖIVÄT MUOVIA
    Muovi ja merten roskaantuminen on tänä vuonna herättänyt paljon keskustelua. Teknologian tutkimuskeskus VTT päätti ottaa härkää sarvista ja Plastbug-projektissa etsittiin muoviongelmaan ratkaisua muovia syövistä mikrobeista. Varmistuikin, että polystyreeniä voi hajottaa mikrobien avulla ja lisäksi saatiin viitteitä PET-muovia syövistä mikrobeista. Globaalit ympäristöongelmat vaativat monenlaisia ratkaisuja, joiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset voivat ottaa paalupaikan.
  • SOININ KUNNAN MUOVISAMPO
    Myös pienessä Soinin kunnassa oltiin huolissaan muovijätteestä, joten kuntaan päätettiin perustaa MuoviSampo. Siihen voi viedä kotitalouksien muovijätettä, josta korvataan euro kiloa kohden. Korvaus maksetaan käyttäen kunnan omaa Plastic Coin -valuuttaa, joka on rahanarvoista kampanjassa mukana olevissa yrityksissä. Kampanja motivoi ihmisiä lajittelemaan muovijätteensä ja parantaa muovin uusiokäyttöä. Uusiomuovitalouteen siirtyminen tulevaisuudessa kirittää yrityksiä jo nyt parantamaan muovimerkintöjään yhä tarkemmiksi sekä kehittämään yhä parempia, kierrätyskelpoisia muovipakkauksia.
  • KANSALAISALOITE MIKROMUOVIEN KIELTÄMISESTÄ KOSMETIIKASSA
    Elokuussa eduskunnan jatkokäsittelyyn eteni kansalaisaloite vesistöille haitallisten mikromuovien käytön kieltämistä kosmetiikassa aloitteen saatua vaaditut 50 000 kannattajaa. Kansalaisaktivismi lähettää suomalaisille kosmetiikka-alan yrityksille viestin, jota niiden ei parane sivuuttaa toiminnassaan: yrityksiltä ja päättäjiltä vaaditaan parempaa. Mallia näyttävät muun muassa luonnonkosmetiikan valmistajat.
  • SUOMALAISYRITYKSET EHDOTTIVAT HIILILAKIA
    Suomalainen Climate Leadership Coalition (CLC) -yhdistys ja sen pohjoismaiset yhteistyökumppanit tekivät kesällä aloitteen EU:n ilmastotavoitteiden tiukentamiseksi ja selventämiseksi. Niin sanotun hiililain mukaan globaalit päästöt tulisi puolittaa ensin 2030 mennessä ja sitten uudelleen 2040 ja 2050 mennessä. Kymmenet yritykset, kunnat ja tutkimuslaitokset ovat ryhtyneet tukemaan aloitetta, myös Suomessa.
  • OSTOHYSTERIASTA BOIKOTTIIN
    Marraskuussa useat kauppaliikkeet liittyivät Black Friday -hurmokseen. Vaihtoehtona tälle tuotiin “Älä osta mitään” -teemapäivä, joka kannustaa meitä kaikkia harkitsemaan kulutuspäätöksiä ja niiden vaikutusta ympäristöön. Muutamat yritykset jopa kehoittivatkin  kulutuksen välttämiseen mustan perjantain “hysteriaviikonloppuna”. Ostoboikotin kaltaiset aloitteet kielivät siitä, että kulutustottumukset ovat muuttumassa. Tähän muutokseen yritykset voivat vastata tarjoamalla kestävämpiä ja korjattavia tuotteita kertakäyttöisten tilalle tai kehittämällä palvelutuotteita.
  • LINNAN JUHLAT EKOILI
    Yksi vuoden katsotuimmista tv-ohjelmista on Linnan juhlat itsenäisyyspäivänä. Tänä vuonna juhlien teemana oli ympäristö ja se näkyi kautta linjan. Rouva Haukion puku oli valmistettu puukuidusta, tarjoiluissa suosittiin kotimaisia luomutuotteita ja ruokahävikkiä vältettiin. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu tänä syksynä paljon, mutta 6. joulukuuta se tuli jokaiseen olohuoneeseen. Uhkakuvien maalaamisen sijaan juhla esitteli innovaatioita, joilla ilmastonmuutosta vastaan voidaan taistella.

Ihmisoikeudet
Ihmisoikeudet  osana yritysvastuuta nousivat  kuluneena vuonna esiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Eikä suotta, sillä 2018 oli myös YK:n ihmisoikeusjulistuksen 70. juhlavuosi.  

  • #YKKÖSKETJUUN
    Joukko yhdistyksiä ja yrityksiä käynnisti syksyllä #ykkösketjuun-kampanjan, jonka tavoitteena on saada Suomeen erillinen, yritysten ihmisoikeusvastuuseen liittyvä yritysvastuulaki.  Ehdotus kaipaa vielä täsmentämistä laajuuden osalta, mutta itse kampanja-avaus on erinomainen jo puhtaasti siksi, että se on nostanut keskusteluun yleisesti ihmisoikeuksien ja tarkemmin yritysvastuun pelisääntöjen ja sitovan sääntelyn tärkeyden.
  • #METOO
    Syksyllä  2017 somen kautta kansainväliseksi ilmiöksi kasvanut #metoo-kampanja on ollut merkittävimpiä ihmisten kohteluun vaikuttaneita muutosvoimia vuonna 2018. Elokuva-alalta alkanut kampanja on aktivoinut ihmisten epäasiallista kohtelua koskevia selvityksiä ja siihen puuttuvia konkreettisia toimia lukuisilla toimialoilla ja erilaisissa organisaatioissa. Puhe ajasta ennen ja jälkeen #metoon kuvaa ilmiön merkitystä. #metoo on käynnistänyt historiallisen kulttuurin muutoksen myös yrityksissä.  Kampanja on johtanut yritysten toimintakulttuurien arviointiin, konkreettisesti muun muassa henkilöstökyselyiden ja ilmoituskanavien kehittämiseen sekä ihmisten epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseen. Epäasiallisen kohtelun aidosta nollatoleranssista on tullut uusi normi yritysvastuussa.

  • #EISYRJI  JA #TYÖNIMI
    Vuoden tärkeimpiä  työelämän syrjintään puuttuvia kampanjoita ovat olleet Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK)  #eisyrji-kampanja ja romanien systemaattista syrjintää näkyviin nostanut #työnimi-kampanja.  Jo rekrytointivaiheessa tapahtuva syrjintä on paitsi laitonta myös osaavia ihmisiä poissulkevaa. Syrjintä on heikkoa henkilöstöhallintoa ja huonoa bisnestä. On ollut hienoa huomata yhä useamman työnantajan tarttuvan anonyymiin rekrytointiin keinona puuttua syrjintään. EK ansaitsee erityisen maininnan #eisyrji-kampanjastaan, sillä kentällä tarvitaan erityisesti EK:n kaltaisten toimijoiden aktivoitumista syrjimättömän työelämän puolesta.
  • VIHAPUHETTA VASTAAN
    Vihapuhe on noussut yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, joka vaikuttaa yhteiskunnan turvallisuuteen ja jolla  on seurauksia jopa kansanterveydelle. Useat tahot ryhtyivät männä vuonna vihapuheen vastaiseen taisteluun. Yritysmaailmassa vihapuhetta muun muassa kitkettiin julkisista somekeskusteluista tekoälyn voimin, politiikassa on perustettu vihapuheen vastaisia työryhmiä ja julkisella puolella vihapuheen vastaista työtä kehitettiin esimerkiksi oikeusministeriön Against hate -hankkeessa. Vuoden aikana myös tuomioistuimet linjasivat sananvapauden rajoja historiallisissa tuomioissa, kun MV-lehden taustahenkilöitä tuomittiin rangaistuksiin vihapuheeseen liittyen ja Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminta katsottiin lainvastaiseksi. Kaikki nämä aloitteet herättelivät myös yrityksiä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa ihmisten nettikäyttäytymiseen, huomioimaan vihapuheen ehkäisemisen toiminnassaan.
  • ASEVIENTI SAUDI-ARABIAAN KIELLETTIIN
    Ulkoministeriö linjasi odotetusti marraskuussa, että uusia asevientilupia ei myönnetä Saudi-Arabiaan tai Arabiemiraatteihin. Tätä ennen ainakin Norja, Tanska ja Saksa olivat lopettaneet asevientilupien myöntämisen alueelle. Lokakuussa myös EU-parlamentti vaati jäsenvaltioita jäädyttämään aseviennin. Taustalla asiassa on vaikuttanut erityisesti hälyyttävä Jemenin humanitaarinen tilanne ja sauditoimittajan murha konsulaatissa Istanbulissa. Tämä usealle yritykselle kaukainen, mutta konkreettinen, esimerkki osoittaa sen, ettei yrityksenkään ole hyväksyttävää edesauttaa ihmisoikeusloukkauksia saadakseen taloudellista tulosta aikaiseksi.

Millaisia ajatuksia lista herättää ja mitä itse lisäisit siihen?

Havuja perkele -blogitiimi peukuttaa edellä mainittuja panostuksia ympäristön ja yhteiskunnan kannalta tärkeisiin asioihin.  Positiivisia esimerkkejä taloudellisen vastuun saralla sen sijaan jäi uupumaan. Ehkä ensi vuonna listalle nousee julkisuudessakin kerrottuja erinomaisia käytäntöjä esimerkiksi korruption estämisen osalta.

Hatunnoston ansaitsevat kaikki ne toimijat, jotka ovat vieneet omaa toimintaansa, tuotteitaan ja palveluitaan vastuullisempaan suuntaan do no harm -minimilähtökohdan pohjalta. Kunniamaininnan saavat toimijat, jotka ovat kiinnittäneet huomiota vastuullisuuteen läpi niiden arvoketjun. Nämä edelläkävijät paitsi saavat hyvää aikaan, myös takaavat samalla itselleen menestyksen tulevaisuudessa.

Vastuullista joulua ja uutta vuotta 2019 kaikille lukijoillemme! Blogimme jää joulutauolle ja tekee paluun uusin kujein 16.1.2019.

–  Anne, Hanna, Merja ja Anna

 

*Lista on koottu julkisissa lähteissä saatavilla olleen tiedon pohjalta.

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *