Vastuullisuus tuo parempaa tuottoa pitkällä aikavälillä

Kirjoittaja

Näin otsikoivat Hanna Silvola ja Tiina Landau kirjassaan ”Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin”. Silvolan ja Landaun tuore vastuullisen sijoittamisen kirja on saanut hyvin sekä media– että somehuomiota. Tällaiselle vastuullisen sijoittamisen mekanismeja ja taustoja avaavalle kirjalle on selvästi tilausta, mikä on todella ilahduttavaa ja johtaa toivottavasti ESG-analyysin sekä muun yritysvastuun arvioinnin entistä suurempaan painoarvoon sijoittajien keskuudessa.

ESG-analyysissa arvioidaan yrityksen kannalta olennaisia ympäristövaikutuksia (E), sosiaalista vastuuta (S) ja hyvää hallintotapaa (G). ESG-analyysi liittyy tyypillisesti rahastoyhtiön tai institutionaalisen sijoittajan osakesijoituksiin suuriin listattuihin yhtiöihin. Vastuullisuusanalyysia voi toki tehdä piensijoittajat ja pienemmistäkin yhtiöistä, mutta Silvola ja Landau keskittyvät kirjassaan erityisesti rahastojen ja institutionaalisten sijoittajien näkökulmaan ja suuriin yhtiöihin.

Jos juuri nyt ei ole aikaa lukea koko kirjaa, tässä tiivistettynä, miten vastuullisuudesta voi saada ylituottoa sijoituksiin:

  1. ESG-analyysi on monimutkaista ja usein epätarkkaa johtuen saatavilla olevan datan heikkoudesta sekä analyysipalvelujen tarjoajien eri painotuksista. Tämä sama viesti on toistunut muissakin vastuullista sijoittamista koskevissa tutkimuksissa.
  2. ESG-analyysi vaatii erityistä ammattitaitoa ja investointeja myös sijoittajilta, ei vain sijoituksen kohteilta. Tämä ei siis ole ihan jokaisen salkunhoitajan ja sijoittajan perushommaa.
  3. Jos analyysin tekee taitavasti ja oikeilla menetelmillä, on odotettavissa ylituottoa sijoituksiin.
  4. Aktiivinen omistajuus on tehokas vastuullisen sijoittamisen menetelmä lisäarvon tuottamiseen. Merkittävin tuottovaikutus saadaan, jos vaikuttamisen teemat liittyvät hallintotapaan ja ilmastonmuutokseen.
  5. Eniten ylituottoa saa käyttämällä ESG-integrointia, eli ESG-tietojen järjestelmällistä hyödyntämistä sijoitusanalyysien ja -päätösten tekemisessä, ja positiivista seulontaa, eli suosimalla luokkansa vastuullisimpia yhtiöitä.

Rahastojen ja institutionaalisten sijoittajien ESG-analyysin kohteita ovat tällä hetkellä suuret kansainväliset yritykset, joita Suomessa on vain kourallinen. Kirjan esimerkit ovat hyviä ja avaavat konkreettisesti erilaisten institutionaalisten sijoittajien näkökulmia sekä vaikuttamiskeinoja sijoituskohteiden vastuullisuustoimiin. Samalla konkretisoituu myös se, että perinpohjainen vastuullisuusanalyysi kannattaa tehdä vain kyllin isojen yritysten kohdalla, jolloin suurin osa yrityksistä jää tällaisten analyysien ulkopuolelle.

Kirjassa mainitaan myös, että ESG-sijoituksiin liittyvien periaatteiden ja linjausten toteuttaminen on käytännössä vaikeaa. Kyse on sekä asenteiden ja kulttuurin muutoksen hitaudesta että salkunhoitajien itsenäisyydestä analyysitavoissa. Useissa organisaatioissa yksittäisellä salkunhoitajalla on valta tehdä vastuullisen sijoittamisen periaatteiden jalkauttaminen täysin omalla tavallaan, jolloin on vaikea arvioida, miten periaatteet todellisuudessa näkyvät sijoitustoiminnassa.

Saman vaikutelman olen saanut keskusteluista muutamien suurehkojen suomalaisten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon kanssa. Heidän mukaan sijoittajatapaamisissa ei ole paljon vastuullisuusasioista kyselty. Toki suomalaiset yritykset pärjäävät kansainvälisissä vastuullisuusvertailuissa hyvin, mistä myös tässä kirjassa löytyy todisteita. Toisaalta kirjan tietojen valossa vastuullisuusasiat olisi syytä ottaa jatkossa vahvemmin sijoittajatapaamisten agendalle, vaikka yritys ei olisikaan riittävän suuri kohde perusteellisen ESG-analyysin tekemiseen.

Vaikka kirja sisältää paljon teknisiä yksityiskohtia ESG-analyysistä, on siinä myös valotettu hyvin vastuullisen sijoittamisen kokonaisuutta ja tulevaisuuden trendejä. Kirjassa on mielestäni selkeä rakenne ja se on helppo- ja nopealukuinen, ainakin jos vastuullisen sijoittamisen termit ja sijoittajaviestintä ovat ennestään tuttuja. Niille, joille vastuullisen sijoittamisen maailma on täysin uusi, lukemista voisi helpottaa jonkinlainen termien ja lyhenteiden sanakirja kirjan alussa tai lopussa.

Kokonaisuudessaan Silvolan ja Landaun kirja on erittäin suositeltavaa luettavaa kaikille vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostuneille sekä yritysjohdolle, jonka tehtävänä on yrityksen tuottojen varmistaminen.

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *