Vastuullisuus kannattelee liiketoimintaa pandemiasta huolimatta

Kirjoittaja

Koronapandemia on ravistellut monin tavoin yrityksiä ja organisaatioita. Business as usual on pandemian edetessä saanut rinnalleen uusia käytäntöjä. Joillakin yrityksillä koko liiketoiminnan jatkuvuus on joutunut nopeasti vaakalaudalle. Kun toimintaympäristö on muuttunut rajusti ja yllättäen, johtamisen fokus keskittyy selviytymiseen. On inhimillistä, että yritysvastuun keskeisetkin näkökohdat ja haasteet saattavat jäädä hetkellisesti vähemmälle huomiolle, vaikka pandemia korostaa ihmisen ja ympäristön elintärkeää yhteyttä.

Pandemian tuoma epäjatkuvuusvaihe ei kuitenkaan poista tarvetta kiinnittää huomiota yritysvastuun suuriin globaaleihin haasteisiin, kuten biodiversiteettikato, ilmastonmuutos ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. Viimeistään nyt olisikin aika ajatella, miten haasteet ja globaalit megatrendit voisivat auttaa liiketoimintaa uudistumaan ja kukoistamaan sitten, kun koronapandemia on tasoittunut. Esimerkiksi Sitra on äskettäin pohtinut megatrendien välisiä jännitteitä koronan valossa

Johtamisen likinäköisyyden ja lyhytjänteisyyden kaita tie 

Joidenkin yritysten toimintaa korona on jopa vauhdittanut eikä niillä ole mitään perustetta jättää vastuullisuutta vähemmälle. Mutta pandemian aikana on esitetty myös arveluja, että kunnianhimoiset kestävän kehityksen mukaiset toimintamallit heikentävät suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Pitäisi siis mennä siitä, missä kynnys on matalin ja tehdä vain vähin, minkä laki vaatii, jos sitäkään. Hyvin lyhyellä aikavälillä onkin painava syy saada yritykset kiinni kannattavaan liiketoimintaan. Yritysvastuun strategisen johtamisen näkökulmasta se ei riitä. Esimerkiksi resurssitehoton ja ihmisoikeuksia kunnioittamaton liiketoiminta luo lyhytnäköisyydessään yritykselle enemmän riskejä kuin kilpailuetua. Hyvin läksynsä jo tehneille yrityksille se merkitsisi suorastaan taantumista viime vuosituhannelle, reagoivaan yritysvastuun johtamiseen.

Hyvin monet yritykset ovat jo ennen pandemiaa tähdänneet vastuullisuuden kehittämiseen proaktiivisesti ennen vihoviimeistä pakkoa. Ne ovat huomanneet, miten tärkeimpien sidosryhmien kuten kuluttajien, sijoittajien ja yritysasiakkaiden odotukset ovat muuttuneet jatkuvasti yritysvastuun arvoa korostavaan suuntaan. Näissä yrityksissä vastuullisuus on lyhyellä aikavälillä toki myös kustannuksia, mutta ennen kaikkea se tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Samalla kun haitalliset vaikutukset pienenevät, mahdollisuudet maksavat vastuullisuuteen panostukset ja investoinnit monin tavoin takaisin: tyypillisiä esimerkkejä näistä ovat parempi maine, suurempi luottamus ja yrityksen haluttavuus työpaikkana.

Vastuullisuuden vähittäisen parantamisen tien valinneissa yrityksissä on ajankohtaista tuotteiden elinkaarten aikaisten ja liiketoiminnan vaikutusten kokonaisuuden hallinta. Siinä on tärkeää erottaa todella vaikuttavat vähemmän tärkeistä asioista ja tekemisistä. Konkreettisia vastuullisuustekoja tarvitaan aina ennen niistä viestimistä. Ilman vakuuttavia tekoja viesteistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kilpailuetua ja laveampia mahdollisuuksia murroksista

Ympärillämme on menossa monenlaisia murroksia: puhutaan kestävyysmurroksesta, energiamurroksesta, ruokamurroksesta, kuluttamisen murroksesta jne. Murrokset ovat pitkiä, vuosikausien pituisia prosesseja ja ne muokkaavat jatkuvasti ja peruuttamattomasti kaikkien yritysten toimintaympäristöjä. Samalla murrokset liittyvät limittäin ja lomittain myös yritysvastuun näkökohtien hallintaan. Kyseessä on systeeminen muutos, josta kehittyy paitsi liiketoimintamallien, myös kulutustapojen muutoksia. Murrokset haastavat liikkeenjohtoa systeemisempään, kokonaistaloudelliseen ajatteluun, jossa huomio ulottuu oman liiketoiminnan kilpailuympäristön rajojen yli koko yhteiskuntaan. 

Strateginen lähestymistapa, josta voisi käyttää nimitystä vaikuttava vastuullisuus, on oivallinen murrosten keskellä. Yritysjohto pohtii uutta etsien toimintaa uudelleen (rethink), ja hahmottelee luovasti mitä muutakin se voisi olla jatkossa (reimagine). Murroksissa on kasvupohjaa innovaatioiden iduille, jotka paitsi ratkaisevat yhteiskunnan ongelmia myös tuottavat kannattavaa uudenlaista liiketoimintaa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t) tarjoavat kansainvälisesti harkitun ja laajasti hyväksytyn viitekehyksen siitä, mihin maailman ja siinä sivussa yritysten pitäisi liiketoiminnan vaikutusten suhteen yrittää pyrkiä. Tulevaisuudenkuvia ei tarvitse ravistella hihasta. Käytettävissä on asiantuntemusta toimialoittain ja työkaluja, kuten ennakointi, skenaariotyö ja perinteinen SWOT-analyysi.

Murroksissa ei tarvitse selvitä eikä innovaatioita kehittää yksin. Muutos liiketoiminnan uuteen suuntaan syntyy yhä useammin eri toimijoiden yhteistyöllä (mm. SDG 17). Esimerkiksi pienten yritysten osaaminen voi auttaa suurta yritystä kehittämään nopeammin liiketoimintaa, jolla vastata menossa olevan murroksen haasteisiin ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Pienet yritykset taas voivat suuren yrityksen kyljessä nopeammin skaalata innovaatioitaan. Suomessakin on ollut jo jonkin aikaa nähtävissä, miten kestävämmän kehityksen mukaista liiketoimintaa on edistetty suurten ja pienten yritysten yhteistyöllä

Pandemiasta ponnistaa tulevaisuuskestävämpi Suomi

Vastuullinen yritystoiminta menestyy ja kasvattaa uutta murroksissa myös sitten, kun menossa olevan pandemian kriittisin vaihe on takana. Tuoreen tutkimuksen mukaan yritykset kokevat yhä voimakkaammin tehtäväkseen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisun. Alla tietolaatikossa on esimerkkejä siitä, kuinka eri toimialoilla Suomessa hahmotellaan parhaillaan aktiivisesti tulevaisuutta, jossa yritysvastuu ja kestävä kehitys liittyvät liiketoimintaan olennaisina osina.

Yritysten ja niiden sidosryhmien pitkäjänteisellä työllä saavutetut Suomen menestykset mm. kestävän kehityksen maavertailuissa luovat parempaa mainetta suomalaisille yrityksille kuin taantuminen kehityksen pohjoismaisista etujoukoista kohti yritysvastuun eurooppalaisia takapajuloita. Koronan vaikutuksista elpymiseen suunnatun yritystuen tulisikin paitsi elvyttää liiketoimintaa, myös edistää kestävää kehitystä. Menestys ja kestävämpi tulevaisuus syntyy vastuullisuudesta, ei taaksepäin menneisyyteen haikaillen. Ongelmia aiheuttaneet vanhat liiketoimintamallit eivät ole ratkaisu samoihin ongelmiin tulevaisuudessakaan. 

Mika

Esimerkkejä Suomessa viime aikoina tehdyistä yritysvastuun kysymyksiä sisältävistä tulevaisuuden näköaloista 

tekstiili- ja muotialan liiketoimintamalleja uudistavat ja kiertotaloutta kehittävät aloitteet ReHubs, FINIX ja Varsinais-Suomen telaketju 

– teknologiateollisuuden tilannekuva-analyysi, joka löytää kasvun mahdollisuuksia digivihreältä kiihdytyskaistalta 

metsäteollisuuden ilmastotiekartta ja päästöjä vähentävät tuotteet kuten puupohjaiset tekstiilikuidut, muovittomat pakkausmateriaalit ja biokemikaalit

toimialarajat ylittävä Keskuskauppakamarin ihmisoikeussitoumus

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *