Kirjoittaja Vastuullisuus kiinnostaa. Mainoksissa, mediassa ja somessa arvioidaan yhä useammin sitä, onko yrityksen tuote, palvelu, teko tai jopa henkilö vastuullinen. Välillä tuomio on yksioikoinen kyllä tai ei, johon on päädytty tarkastelemalla esimerkiksi pelkästään ilmastorasitetta tai turvallisuutta. Ymmärrys ja kiinnostus asiaa kohtaan eivät aina kohtaa.
Yritysvastuussa tulisi kuitenkin arvioida kokonaisvaltaisesti toiminnan vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Siksi vastuullisuus on pirullisen monisyinen kysymys, jonka selvittämisessä pitää olla kärsivällinen ja käyttää jopa mielikuvitusta – sekä hyväksyä, ettei kaikkia näkökulmia pysty tai ole olennaistakaan huomioida. Tämä on hyvä pitää mielessä, paitsi yrityksen vastuullisuustyössään ja -viestinnässään, myös kuluttaja-asiakkaan omissa valinnoissaan ja tiedonhaussaan.
Banaanista asiaa
Banaani on suomalaisten suosikkihedelmä. Arvioiden mukaan Suomessa myydään vuosittain keltaista herkkua jopa 114 miljoonaa kiloa. Havainnollistaaksemme tarvetta vastuullisuuden monipuoliseen tarkasteluun me havustelijat keräsimme teoreettisena harjoituksena joitakin näkökulmia, jotka tulivat ensimmäisinä mieleen tämän arkisen tuotteen vastuullisuudesta sen elinkaaren laajuudelta. Keksitkö lisää?
Ympäristön näkökulmasta:
- Millaisia lajikkeita ja menetelmiä banaaninviljelyssä käytetään? Onko sen tieltä raivattu sademetsää? Jos on, mitä se on aiheuttanut luonnon monimuotoisuudelle ja viljelyn hiilijalanjäljelle? Onko se kiihdyttänyt eroosiota?
- Käytetäänkö viljelyssä kemikaaleja, esimerkiksi kasvinsuojeluaineita? Onko niillä vaikutuksia lähivesistöjen rehevöitymiseen, maaperään tai paikallisen luonnon monimuotoisuuteen?
- Kuinka paljon vettä viljelyyn käytetään? Onko vedestä alueella pulaa?
- Mitkä ovat päästövaikutukset, kun banaaneja kuljetetaan ulkomaille myyntiin? Suurimmat banaanien tuotantomaat sijaitsevat Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa, Kiinassa ja Intiassa.
- Miten banaanit on pakattu kuljetuksessa ja kaupassa?
Ihmisten näkökulmasta:
- Ovatko banaanin tuotantoon osallistuvien henkilöiden – kuten banaanipuiden istuttajien ja hoitajien sekä banaaninpoimijoiden, pakkaajien ja kuljettajien – työturvallisuus, palkkaus, työajat ja muu kohtelu ihmisoikeuksien mukaisia?
- Onko tuotannossa käytetty kemikaaleja, jotka voivat vaikuttaa ihmisten – sekä banaaniviljelysten hoitajien ja banaaninkäsittelijöiden että banaaneja syövien ihmisten – terveyteen?
- Miten banaaniviljelmät vaikuttavat paikallisten ihmisten oloihin ja hyvinvointiin? Onko viljely luonut toimeentuloa tai heikentänyt ihmisten tilannetta esimerkiksi kilpailevien maankäyttötarpeiden näkökulmasta? Onko banaaninviljelyn vaatima vesi aiheuttanut alueella vesipulaa?
Yhteiskunnan näkökulmasta:
- Millaista taloudellista ja sosiaalista hyvää banaanin viljelystä on syntynyt, esimerkiksi sen tuottajien ja loppukäyttäjien parissa?
- Mihin hintaan banaanin tuottajat ja jälleenmyyjät myyvät banaaneja? Mihin banaanikaupan tuotot päätyvät?
- Onko banaaninviljelijöillä hallussaan poliittista valtaa, joka voi johtaa korruptioon, laittomaan toimintaan tai ihmisoikeusloukkauksiin?
- Onko riski, että banaanien logistiikkaan liittyisi salakuljetusta?
Muita näkökulmia:
- Kuinka läpinäkyvä banaanin toimitusketju on aina banaanipuiden istuttajista kaupan hyllylle asti? Onko hedelmien alkuperä jäljitettävissä?
- Onko banaanilla sertifiointia, kuten Reilun kaupan tai Rainforest Alliancen vastuullisuusmerkkiä, joka antaisi osviittaa vastuullisesta tuotannosta?
- Miten banaaneja mainostetaan?
- Mitä eroja on eri kaupoissa myytävillä banaaneilla?
- Voiko banaaneille löytyä ympäristön, ihmisten ja yhteiskunnan huomioiden kestävämpää vaihtoehtoa, esimerkiksi paikallisesti kasvaneita marjoja tai omenoita?
- Yritys on valinnut tuottaa ja/tai myydä juuri banaaneja jonkin muun tuotteen, kuten vaarallisten nautintoaineiden, sijaan. Millaiset hyvinvointivaikutukset banaanin nauttimisella on? Millaisia ja kuinka paljon ravintoaineita banaaneista saa? Onko banaani kasvatettu ja käsitelty niin, että se on turvallinen syödä?
Lista on toki pintaraapaisu, ja banaanin näköinen. Jos tarkastelun kohteena olisi esimerkiksi elokuva internetin suoratoistopalvelussa tai laivan moottorin valmistus, nousisi listalle erilaisia näkökohtia. Tärkeää on tunnistaa tietylle tuotteelle tai palvelulle olennaiset vastuullisuuskysymykset.
Useimmiten vastuullisuusnäkökulmia ei voi yksiselitteisesti rankata tärkeysjärjestykseen, sillä ne eivät ole vertailukelpoisia, vaan myös arvo- ja arvostuskysymyksiä. Esimerkiksi toimeentulolla on suuri merkitys ihmisarvoisessa elämässä, mutta onko rahalla väliä uhkakuvissa planeetan tuhosta?
On järkevämpää keskittyä olennaisuuteen – mihin asiaan voin yrityksenä tai yksilönä eniten vaikuttaa, ja millaisilla valinnoilla on kaikkein suurimmat vaikutukset? Mitkä näkökulmat liittyvät vahvimmin toimintaani ja mitkä ovat tärkeimpiä sidosryhmilleni? Vastuullisuutta voi myös mitata monella tapaa – mikä niistä kuvaa tarkastelun kohdetta tarkimmin ja totuudenmukaisimmin?
Avuksi yhteistyö ja vuoropuhelu
Vastuullisuuskysymyksissä viisaus asuu usein yhteistyössä, jossa yhdistyvät erilaiset näkemykset ja kokemukset. Yrityksissä ja organisaatiossa tämä voi tarkoittaa eri alueiden asiantuntijoiden osallistamista miettimiseen ja päätöksentekoon sekä vuoropuhelua sidosryhmien ja yrityskumppaneiden kanssa. Ajatustenvaihtoa voi käydä myös toimiajajärjestöjen ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa. Yhteistyön voimasta kertoo sekin, että eritaustaisista asiantuntijoista koostuvan blogitiimimme pohtiessa banaanin vastuullisuuskysymyksiä jokainen meistä oppi uutta.
Kuten pohdintamme osoittaa, “sustiskysymykset” ovat moninaisia ja usein haasteellisiakin. Sen ei kuitenkaan pidä antaa lannistaa. Kaikkea mahdollista ei tarvitse hanskata. Tärkeintä on malttaa käydä näkökulmia kohtuullisen kattavasti läpi, tunnistaa suurimmat tuote- tai toimialakohtaiset riskit sekä tiedostaa, että vastuullisuus on harvoin niin mustavalkoista, kuin ensivilkaisulla – saati sitten somemöyhötyksen perusteella – saattaa vaikuttaa. Näin pystyy kysymys kerrallaan toteuttamaan parempaa ja vastuullisempaa liiketoimintaa.
Anna, Anne, Hanna, Mika ja Merja
Ps. Jos banaanien eettisyys kiinnostaa enemmänkin, tsekkaa ajatuksenruuaksi esimerkiksi tämä opas.