Vastuullisuudesta valtavirtaa 2020

Kirjoittaja

Vastuullisuus vahvistuu yritysten toiminnassa. Hyvä näin, sillä yritysvastuu alkaa olla markkinoille pääsemisen ja siellä pysymisen ehto. Monet tahot – esimerkiksi DIF (Directors’ Institute Finland) ja Kasvu Open – ovat nostaneet vastuullisuuden alkaneen vuoden teemaksi. Blogitiimimme asiantuntijat linjaavat millaiset kysymykset vahvistuvat tai millaisten teemojen pitäisi vahvistua alkaneen vuoden aikana. Uskomme, että vuosi 2020 tarkoittaa yritysvastuun lopullista läpimurtoa.

Sanoista tekoihin ja teoilla vaikuttavuutta

Alkaneen vuoden keskeisiä vastuullisuusteemoja ovat konkreettiset teot ja tekojen vaikuttavuus. Vastuullisuudesta on tähän asti puhuttu paljon eri kanavissa, mutta nyt suuntaus on selkeästi juhlapuheista tekoihin. Tällä vuosikymmenellä ei siis enää riitä pelkästään sen julistaminen, että noudattaa lainsäädäntöä ja toimii muutoinkin vastuullisesti. Julistusten sijaan eturiviin marssivat nyt konkreettiset vastuulliset teot, josta yksi alkuvuoden esimerkeistä on Skanskan herättämä mestari-kisällimalli toiminnassaan. Teoilla haetaan nyt myös vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta voi hakea esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisellä. (Anne)

Tolkkua oikeuspuheeseen ja ihmisoikeuksiin

Vastuullisuuspuhe vahvistuu yritysten mainos- ja markkinointipuheessa. Myös oikeuspuhe on tullut näkyväksi. Tuotteita mainostetaan esimerkiksi oikeus lentää tiettyyn lomakohteeseen tai oikeus syödä lihaa -sloganein. Peräänkuulutan yrityksiltä varovaisuutta oikeuspuheen käytössä. Oikeuksien funktio on suojata ihmisiä, ei toimia tuotteiden markkinoinnin vauhdittajana. Oikeuspuheen valjastamista tuotteiden markkinointiin voidaan pitää jopa vastuuttomana.

Vuodelta 2020 toivon erityisesti sitä, että yrityksissä ymmärrettäisiin mitä ihmisoikeudet tarkoittavat yritystoiminnassa. Kuinka ihmisoikeudet eivät ole merkityksellisiä vain jossain kaukana Suomen ulkopuolella olevissa yrityksen hankintaketjuissa vaan ovat läsnä esimerkiksi yrityksen omien työntekijöiden ja asiakkaiden kohtelussa. Tämä edellyttää ihmisoikeuksien ja yritysten arkisen toiminnan yhteyksien sanoittamista. (Merja)

Kilpailuetua henkilöstön monimuotoisuudesta

Suomea pidetään usein tasa-arvon mallimaana. Vaikka suomalaisilla naisilla onkin huomattavasti parempi lähtötilanne verrattuna moneen muuhun maahan, kokevat suomalaiset naiset siitä huolimatta esimerkiksi palkka- ja raskaussyrjintää työelämässä. Syrjintää kokevat myös ulkomaalaistaustaiset, vammaiset, romanit, nuoret ja yli 50-vuotiaat. Nykyisen väestörakenteen kehityksen valossa meillä ei ole todellakaan varaa minkäänlaiseen syrjintään. Lisäksi suomalaisten yritysten menestys kansainvälisellä areenalla vaatii innovaatioita. Organisaation monimuotoisuus ja mukaanottaminen lisäävät innovaatiokyvykkyyttä, mutta kuitenkin vain harvat yritykset ovat lähteneet rakentamaan siitä strategista kilpailuetua.

Uskon, että tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja organisaatioiden monimuotoisuus kasvattavat entisestään roolia yritysten agendalla, kun kilpailu työntekijöistä ja parhaista osaajista kiihtyy. Olisiko vuosi 2020 merkkipaalu, jolloin ymmärrys monimuotoisuuden hyödyistä voittaa asenneongelmat ja erilaiset ihmiset nähdään todellisena kilpailuedun rakentamisen keinona? (Susanna)

Ekologisen jälleenrakentamisen aika

Maapallon luonnonvarat ovat kovilla kasvavan kulutuksen vuoksi. Systeemi, jolla tuotamme elämiseen ja liikkumiseen tarvittavia hyödykkeitä ja palveluja, on rikki. Se ei ole ottanut huomioon eikä hintalaputtanut ympäristön pilaantumista ja luonnonvarojen rapautumista. Luonto tulisikin nähdä liiketoiminnan sidosryhmänä.

Uskon, että tämän vuoden aikana ekologinen jälleenrakentaminen nousee laajemmin terminä vastuullisuuspuheeseen ja toivottavasti myös aitoihin tekoihin. Tarvitsemme ison systeemisen muutoksen, jotta voimme suojella ympäristöämme ja sen ylläpitämiä ekosysteemipalveluja. Tähän tarvitaan mukaan koko yhteiskunta, yritykset mukaan lukien. Erityisesti toivon, että luonnon monimuotoisuuden merkitys ekologisen jälleenrakentamisen osana nousee isosti suomalaisten yritysten agendalle. (Hanna)

Työkaluja parempaan kuluttamiseen

Yritysten vastuullisuus on perinteisesti perustunut siihen, että ne tuottavat vastuullisella tavalla tuotteita ja palveluita, ja tukevat näin vastuullista kuluttamista. Vastuullisuustyön painopiste on laajentumassa yhä enemmän siihen, miten yritykset voivat ydinliiketoiminnan lisäksi antaa kuluttajille työkaluja kestäviin valintoihin. Tähän suuntaan on jo liikuttu maailmalla ja nyt vahvemmin myös Suomessa. Esimerkiksi vaatekauppaan voi palauttaa vanhoja vaatteita kierrätettäviksi, lentoyhtiö voi tarjota matkustajille palvelua lentopäästöjen kompensoimiseksi tai energiayhtiö voi ottaa vastaan kinkkurasvaa ja tehdä siitä polttoainetta. “Lisäratkaisuja” keksineet yritykset voivat erottautua ja saavuttaa kilpailuetua.

Syksyllä Helsingissä järjestetään ensimmäiset messut, joiden teemana on kestävä elämäntapa. Asiantuntijaraati kelpuuttaa mukaan vain sellaisia toimijoita, jotka tarjoavat aidosti kestäviä ratkaisuja. Uskon, että siellä – ja vuonna 2020 yleensä – nähdään uudenlaisia aloitteita yrityksiltä vastuullisen kuluttamisen edistämiseksi. (Anna)

Kokonaisuus hallintaan, olennaisuutta unohtamatta 

Yritysvastuun kenttä on laaja ja hallittavia asioita on paljon. Vastuullisuuden johtamisen välineitä on runsaasti ja niiden kirjo kasvaa edelleen. Tässä tilanteessa olisi syytä pitää päätä kylmänä ja yrittää lukuisten yksityiskohtien lisäksi hallita myös kokonaisuutta. Hyvät teot ja sanat yksityiskohtien tasolla eivät paljon auta, jos yllättäen tulee esille liiketoiminnan kannalta olennaisia muita yritysvastuun asioita, jotka syystä tai toisesta ovat päässeet “unohtumaan”. 

Pienissä detaljeissa loistaminen voi lopulta vaikuttaa näpertelyltä, jos yrityksen toiminnan vaikutusten kokonaisvaltaisempi hallinta on hukassa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDGs) tarjoavat myös vuonna 2020 hyvät puitteet yritysvastuun kokonaisuuden hallintaan ja oman liiketoiminnan vaikutusten kannalta olennaisten yritysvastuun tavoitteiden määrittelyyn. Toivon, että alkaneen vuoden aikana opitaan entistä paremmin näkemään vastuullisuuden kokonaiskuva. (Mika)

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *