Vaientamisen kulttuuri vahingoittaa yritystä

Kirjoittaja

Epäkohdat vanhusten hoiva-alan yritysten palvelussa ovat puhuttaneet viime aikoina. Esiin nostetuissa tapauksissa ollaan monien vastuullisuuden peruskysymysten äärellä. Haluamme nostaa esiin yhden: työntekijöiden kuuntelemattomuuden ja vaientamisen kulttuurin, joka vahingoittaa yritystäkin. Osaava yritysjohto kuuntelee työntekijöitään tarkasti, eikä mitätöi, uhkaile ja vaienna.

Lojaalisuus ja salassapito velvoittavat työntekijää

Työsopimuslain mukaan työsuhteeseen kuuluu työntekijän velvoite tehdä työtä työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvia määräyksiä noudattaen. Lisäksi työntekijällä on lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan. Sen mukaan työntekijän on “vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa”.

Työsopimuslaki sääntelee myös työnantajan liikesalaisuuksien hyödyntämistä ja ilmaisemista rajoittaen muun muassa mahdollisuutta paljastaa liikesalaisuuksia ulkopuolisille työsuhteen aikana. Salassapitovelvoite rajaa työntekijän sananvapautta ja voi koskea esimerkiksi asiakas- ja hintatietoja, valmistusohjeita ja tietokoneohjelmia. Salassapitovelvoitetta laajennetaan sopimuksin usein myös työsuhteen jälkeiseen aikaan.

Salassapitovelvoite väistyy väärinkäytösten kohdalla

Uusi, syksyllä 2018 voimaan tullut yleinen liikesalaisuuslaki on selkeyttänyt elinkeinotoimintaan liittyvien liikesalaisuuksien suojaa ja myös sitä, milloin esimerkiksi työntekijän salassapitovelvoite väistyy. Lain mukaan liikesalaisuuden piiriinkin kuuluvan asian voi ilmaista, jos se tehdään yleisen edun suojaamista varten väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastamiseksi.

Yleisen edun suojaamisesta on hankala antaa tarkkarajaista määritelmää, mutta lain esitöissä tästä on annettu esimerkkeinä kansanterveys, kuluttajansuoja, yleinen turvallisuus tai ympäristönsuojelu. Eli muun muassa näiden vaarantuessa laki antaa suojaa ilmoituksentekijälle ja salassapito väistyy.

Lainsäädäntö siis mahdollistaa sen, että työntekijä voi kertoa julkisestikin toiminnan vakavista epäkohdista ja laittomuuksista. Mielestämme lainsäädännön mahdollisuudet ja reunaehdot olisi tuotava laajempaan keskusteluun, koska työntekijöiden oikeuksien ja velvoitteiden täsmentäminen osaltaan hälventäisi pelkoa nostaa epäkohtia esiin. Vastuullisissa yrityksissä kerrotaan työntekijöille lojaliteetti- ja salassapitovelvoitteen laajuudesta – myös työntekijän mahdollisuudesta nostaa esiin ongelmia.

Ongelmanratkaisu sisäisesti aina ensisijaista

Rajanveto-ongelmaa työntekijän lojaliteetti- ja salassapitovelvoitteiden rikkomisesta ei synny, jos asia (epäkohta, epäily, väärinkäytös) pystytään käsittelemään yrityksen sisällä ja yritys tekee aidot korjausliikkeet. Tämä on ensisijainen toimintatapa ja siihen yllä mainitun liikesalaisuuslain esityötkin kehoittavat.

Olennaista on, onko henkilökunnalla mahdollisuus kertoa avoimesti havaitsemistaan ongelmakohdista yrityksen sisällä, onko yrityksellä toimivat ilmoituskanavat huolten kertomiseen, ja miten ilmoituksiin suhtaudutaan. Osaava ja vastuullinen yritysjohto arvostaa aidosti omaa henkilökuntaansa, kuuntelee työntekijöitään ja reagoi heiltä tulleeseen palautteeseen konkreettisilla, epäkohtia korjaavilla toimilla ennen kuin organisaation koko toiminnan oikeutus asetetaan kyseenlaiseksi julkisessa keskustelussa.

Omien työntekijöiden äänet ovat yritykselle arvokkaita – käytännössä rahanarvoisiakin –  signaaleja työyhteisön ja asiakassuhteen toimivuudesta. Kyse on myös kriisin- ja maineenhallinnasta. Kaikille osapuolille paras ratkaisu on se, että epäkohtiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja epäkohdat korjataan ennen niiden kärjistymistä.

Anne ja Merja

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *