Sananvapauden turvaaminen ei kuulu yrityksille

Kirjoittaja

Sosiaalisen median yritysten päätökset jäädyttää Donald Trumpin sometilit tämän kehotettua kannattajiaan vastustamaan USA:n presidentinvaalien tulosta ja kannattajien rynnäköityä USA:n kongressiin 6.1. on herättänyt ennennäkemättömän keskustelun sananvapaudesta. Tunnetut henkilöt, mukaan lukien Angela Merkel, ovat kritisoineet erityisesti Twitteriä liiallisesta puuttumisesta sananvapauteen. Keskustelu kaipaa muistutuksen sananvapauden turvaamisvelvoitteesta ja rajoittamismahdollisuuksista.

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus

Sananvapaus kuuluu tärkeisiin valtioiden hyväksymiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kirjattuihin ihmisoikeuksiin. Se liittyy läheisesti kansalaisten mahdollisuuteen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Sananvapaus kuuluu demokratian ytimeen ja on lehdistönvapauden kulmakivi.

Globaalisti sovellettavassa YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa (ns. KP-sopimus) sananvapautta linjataan 19 artiklassa seuraavasti:

….

2. Jokaisella on sananvapaus; tämä oikeus sisältää vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla hänen valitsemallaan tavalla.

3. Edellisessä kohdassa  tarkoitettujen vapauksien käyttö merkitsee erityisiä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta. Se voidaan sen tähden saattaa tiettyjen rajoitusten alaiseksi, mutta näiden tulee olla laissa säädettyjä ja sellaisia, jotka ovat välttämättömiä 1) toisten henkilöiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi, 2) valtion turvallisuuden tai yleisen järjestyksen (“ordre public”), terveydenhoidon tai moraalin suojelemiseksi.

Kansainväliseen oikeuteen kuuluvana ihmisoikeutena sananvapaus on valtioita oikeudellisesti sitova velvoite. Sen turvaaminen kuuluu valtioille. Kuten KP-sopimuksen artiklastakin on luettavissa, ihmisoikeutena turvattuun sananvapauteen liittyy myös velvollisuuksia ja vastuuta sekä vapauden rajoittamismahdollisuus.

Valtiot täyttävät ihmisoikeusvelvoitteitaan muun muassa säätämällä kansallista lainsäädäntöä.  Sananvapauden kansallisessa sääntelyssä on maakohtaisia eroja. Perinteisesti USA:ssa sananvapauden rajoittamiseen on suhtauduttu pidättyvämmin kuin Euroopassa. USA ei ole hyväksynyt KP-sopimuksen viittaamia sananvapauden rajoittamismahdollisuuksia.

Yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia

Vuonna 2011 YK:n ihmisoikeusneuvostossa hyväksytyt yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ovat tärkeällä tavalla selventäneet kansainvälisiin ihmisoikeuksiin liittyviä rooleja ja vastuita. Ohjeet muistuttavat ihmisoikeuksien aktiivisen turvaamisen kuuluvan valtioille. 

Yrityksillä ei ole samanlaisia vastuita kuin valtioilla. Vastuulliselta yritykseltä odotetaan ihmisoikeuksien kunnioittamista (responsibility to respect), mikä tarkoittaa pidättäytymistä ihmisoikeuksia heikentävistä toimista (do no harm).

Ohjaavien periaatteiden mukaan yritysten on lähtökohtaisesti noudatettava toimintamaansa kansallista lainsäädäntöä. Mikäli kansalliset lait eivät ole sopusoinnussa kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kanssa, vastuullinen yritys pyrkii noudattamaan ihmisoikeuksia. 

Blokatessaan alustoillaan öykkäröiviä käyttäjiä, joiden toiminta vaarantaa esimerkiksi toisten henkilöiden oikeuksia, someyritykset toimivat kansainvälisesti hyväksyttyjen yritysvastuulinjausten mukaisesti. Somealustojen käyttäjät ovat myös sitoutuneet palvelujen käyttöehtoihin, joiden rikkominen mahdollistaa poissulkemisen palvelusta. Nämä säännöt koskevat niin presidenttejä kuin meitä muitakin käyttäjiä. Alustapalveluja tarjoavia yrityksiä voidaan kritisoida siitä, että ne ovat pitkään sallineet alustoillaan ihmisoikeuksia polkevan ja yhteiskunnallista vastakkainasettelua ruokkivan puheen.

Yritysten valta ja sääntelyn tärkeys

Sosiaalisen median alustojen kaltaisia digitaalisia tuotteita tarjoavat yritykset käyttävät tuotteidensa kautta merkittävää valtaa. Alustoillaan mahdollistaman näkemystenvaihdon ja algoritmien avulla ne vaikuttavat politiikan pelikenttään ja ihmisten mielipiteisiin. Valtiot ovat sääntelyllään mahdollistaneet tämän vallan syntymisen. 

Trumpin Twitter-tilin sulkemista kritisoineet henkilöt ovat täysin oikeassa siinä, että sananvapauden sääntely kuuluu lainsäätäjälle. Lainsäätäjän tärkeä tehtävä on laeilla luoda pelisääntöjä, joilla turvataan ihmisiä, yhteiskuntaa ja demokratiaa. Vaikka sosiaalisen median kaltaiset digitaaliset tuotteet ovat lainsäätäjien näkökulmasta erityisen haastavia säänneltäviä, lainsäätäjien on tartuttava härkää sarvista ja kannettava niille kuuluva vastuu.

Trumpin sometilien jäädyttämistä on luonnehdittu jopa käännekohdaksi sosiaalisen median sääntelyssä. Lainsäätäjien odotetaan vahvistavan oikeudellisesti sitovaa sääntelyä ja yritysten itsesääntelyään.

Keskustelu linkittyy laajempaan, monia suomalaisyrityksiäkin koskevaan kysymykseen tarpeesta säännellä digitaalisia markkinoita ja alustoja. Tähän liittyen EU:n komissio julkisti joulukuussa 2020 kattavan ja kunnianhimoisen aloitteen. Ihmisoikeuksien turvaaminen kytkeytyy tähän kokonaisuuteen. Vastuulliset digipalveluita tuottavat yritykset eivät kuitenkaan odota vahvempaa sääntelyä, vaan virittävät toimintansa ja tuotteensa kunnioittamaan ihmisoikeuksia.

Merja

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *