Monimuotoisuus ja mukaanottaminen parantavat tiimin päätöksentekoa

Kirjoittaja

Törmäsin pari viikkoa sitten erääseen artikkeliin, jossa esitettiin, että 66 %:ssa tapauksista tiimit tekevät parempia päätöksiä kuin yksilöt. Kun yhtälöön lisätään monimuotoisuus, tiimit tekevät parempia päätöksiä jopa 87 %:ssa tapauksista. Jos siis tiimeissä on moninainen joukko ihmisiä, esim. eri sukupuolta olevia, eri ikäisiä ja kulttuurisesti eri paikoista olevia henkilöitä, tekevät tiimit huomattavasti useammin parempia päätöksiä kuin hyvin homogeeniset tiimit, saati yksilöt.

Jos ja kun monimuotoiset ja mukaanottavat tiimit tekevät parempia päätöksiä kuin hyvin homogeeniset ryhmät, voisi ajatella, että osakkeenomistajien intressissä olisi valita mahdollisimman monimuotoinen hallitus. Sama koskee yhtiöiden toimitusjohtajia, joiden tulisi monimuotoisen johtoryhmän lisäksi panostaa erityisesti mukaanottavan yrityskulttuurin rakentamiseen.

Kun katsotaan suomalaisia pörssiyhtiöitä, hallitusten ja etenkin johtoryhmien monimuotoisuus on vielä melko alkutekijöissään. Tämä selviää suomalaisten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon ja hallitusten monimuotoisuutta tutkineesta FINDIX 2020 -selvityksestä. Selvityksen mukaan vain muutamassa yrityksessä ylimmän johdon ja hallitusten monimuotoisuus on hyvällä tasolla.

Asenteet esteenä

Vaikka mukaanottamisen ja monimuotoisuuden hyödyistä on jo paljon tietoa ja tutkimusta, asenteet ja toiminta muuttuvat hitaasti. Sukupuolten eriarvoisuus yritysten johtotehtävissä näkyy selvästi esimerkiksi EWOB:n tuoreessa tutkimuksessa, jonka mukaan Euroopan 600:n suurimman yrityksen toimitusjohtajista ainoastaan 28 on naisia. Yhdysvalloissa tehdyn laajan seurantatutkimuksen mukaan naisten etenemistä uralla vaikeuttaa puolestaan myös se, että naiset koetaan vähemmän kunnianhimoisiksi kuin miehet. Koska naisia on vähemmän johtopaikoilla, heihin ei näin ollen liitetä johtajuuden ominaisuuksia ja siten heidän on vaikeampi myös päästä johtajan asemaan. Saman suuntaisia tuloksia saatiin Jyväskylän yliopistossa vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa Naisten johtamisuriin vaikuttavat stereotypiat”.

Asenneongelma näkyy myös vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten kohdalla. Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat tilastojen mukaan aliedustettuina pääkaupunkiseudun korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Maahanmuuttajataustaisia ohjataan automaattisesti enemmän ammatilliseen koulutukseen kuin korkeakoulupolulle. Eri kieliryhmien kokemuksia syrjinnästä selvittänyt tutkimus taas osoittaa, että monet kielivähemmistöihin kuuluvista kokevat, että heitä syrjitään työmarkkinoilla. Noin 90 prosenttia somalinkielisistä kokee syrjintää työmarkkinoilla ja englanninkielisistäkin syrjintää kokee 40 prosenttia. Syksyllä 2019 Helsingin yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan myös ulkomaalaisperäiseltä kuulostava nimi on selkeä este työllistymiselle Suomessa.

Monimuotoisuuden mahdollisuudet vielä käyttämättä

Näiden tietojen valossa ei liene yllättävää, että tällä hetkellä suuri osa suomalaisista yrityksistä on vielä alkumatkalla monimuotoisuuden toteutumisessa. Yhteiskunnat ja yritysten toimintaympäristö ovat tällä hetkellä monella tavalla murroksessa ja tässä tilanteessa yrityksissä tarvitaan yhä enemmän moninaisista taustoista kumpuavia näkemyksiä. Monissa yrityksissä maailmalla on jo havahduttu asennemuutoksen tarpeeseen, mikäli halutaan menestyä myös tulevaisuudessa.

Suomalaisissa yrityksissä monimuotoisuuden ja mukaanottamisen mahdollisuudet ovat vielä pitkälti hyödyntämättä. Kun aihe nousee yhä useamman hallituksen ja johdon agendalle, tulee moni yritys kasvamaan ja kukoistamaan aivan uudella tavalla. 

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *