Mittaaminen yritysvastuun johtamisen tukena

Kirjoittaja

Sanotaan, että jos jotakin asiaa halutaan johtaa, sitä pitää voida mitata. Onpa sanottu niinkin, että sitä mitä ei mitata ei ole olemassa. Kun yritys haluaa asettaa toiminnalleen realistisia yritysvastuun tavoitteita, tarvitaan mittareita päätöksenteon tueksi. Kun halutaan edistää yksittäisen tuotteen tai palvelun menekkiä, mahdollisten vastuullisuusväittämien on syytä perustua mitattuun tietoon.

Myös yrityksiä vertailevat analyytikot ja tutkijat sekä yrityskauppoja valmistelevat due diligence -tarkastelujen tekijät tarvitsevat luotettavaa yritysvastuun (ESG) tietoa analyysiensä tueksi. Yritysvastuun johtamisen kannalta tärkeitä mittauksia voidaan siis tehdä niin yrityksen, liiketoimintayksikön kuin tuotteen tasolla.  

Yritysvastuun kohdalla asioiden kuvaileminen lavein sanakääntein ja vajaasti mitatuin faktoin on ollut sangen yleistä. Samasta syystä myös edistymisen analysointi voi olla hankalaa. Ei ole siis yhdentekevää, millä mittareilla ja minkä tyyppisellä tiedolla mitata edistymistä ja mistä asioista yritysvastuun alueella kertoa yrityksen sidosryhmille. Yritysvastuun mittaamisesta ja raportoinnista on joskus sanottukin, että yritykset mittaavat sitä mitä ne osaavat, mutta eivät välttämättä sitä, mitä pitäisi mitata.

Mittaamisen kohteita ja rajoja

Mahdollisia mitattavia asioita on yritysvastuun alueella liki loputtomasti. Siksi olisikin pohdittava jatkuvasti sitä, mitä vähintään on syytä mitata, ja näin rajata mittareita. Tällaiset keskeiset mittarit (key performance indicators) vaihtelevat paitsi toimialan, myös ajankohdan mukaan. Tällä hetkellä ilmastovaikutukset, ihmisoikeudet, henkilöstön moninaisuus ja korruption torjuntaan liittyvät asiat ovat varmasti kaikille yrityksille jollain tavalla olennaisia asioita. Kuitenkin yrityksille yhteisiä mittareita on vaikea listata, koska eri toimialoilla ja eri yhteiskunnissa olennaiset yritysvastuun asiat vaihtelevat. Lisäksi olennaisuuteen vaikuttavat kunkin yrityksen sidosryhmien odotukset. Yritysvastuun avainmittariston tuleekin aina perustua huolelliseen arviointiin, joka ottaa huomioon riskit liiketoiminnalle, yrityksen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä sidosryhmien tärkeimmät odotukset.

Tiedon saatavuus mittauksiin voi osoittautua haasteelliseksi. Yrityksen sisällä tämä vaatiikin ensin tiedon keräyksen järjestelmien ja prosessien kehittämistä, jos niitä ei vielä ole. Siihen osallistuu koko organisaatio. Osa mitattavista asioista on varmasti sellaisia, että niihin on olemassa tietoja ja tilastoja jo ennestään, kuten sähkön kulutus, sairauspoissaolot tai työtapaturmat. Toisaalta mittareiden kehittämisessä kannattaa olla realistinen: on paljon asioita, joista olisi kiva tietää enemmän, mutta tiedon kokoamisesta saatava hyöty ei vastaa sen keräämisen aiheuttamaa vaivaa ja kustannuksia. Ensin tulisi hyödyntää helposti saatavilla olevat tiedot ja mieluummin keskittyä muutamiin keskeisiin mittareihin.

Yritysvastuun mittaamisessa on tärkeää pohtia myös rajojen paikkoja. Perinteisin tapa mitata yritysvastuuta on asettaa tarkastelun rajat yrityksen oman organisaation toiminnan reunoille. Viisaampaa olisi kuitenkin pyrkiä ymmärtämään (ja jopa mittaamaan) toiminnan seurauksia laajemmin, mielellään tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ajalta. Vain tuotteen elinkaaren vaikutukset ymmärtämällä ja mittaamalla saadaan hyvät lähtökohdat kehitellä tuotteita entistä ekotehokkaammiksi tai niihin liitettyjä vastuullisuusväittämiä vahvemmiksi ja samalla ohjata kuluttajia ja yritysasiakkaita parantamaan omaa vastuullisuuttaan. Elinkaaritarkasteluilla on voitu esimerkiksi osoittaa, että yksittäisen pakkauksen materiaalien välittömät ympäristövaikutukset ovat suhteellisesti pienet, samalla kun pakkauksen tarjoama suoja elintarvikkeelle on kuitenkin ruokahävikin pienentämisen näkökulmasta todella tärkeä.

Ei unohdeta tulevaisuutta

Vastuullisuusjohtamista tehdään asettamalla tavoitteita. Se liittyy myös mittaamiseen – yritysvastuun mittaus ei kohdistu vain menneisyyteen ja nykytilaan. Tavoitteiden pitäisi käsitellä olennaisia asioita ja ne tulisi ilmaista selkein mitattavissa olevin indikaattorein. Kun on kysymys yrityksen tavoitteista, niiden tulisi mitata asioita, joihin yrityksen johdon toimilla on mahdollista vaikuttaa. Monilla yrityksillä tavoitteet ovat pehmeästi kuvailevia eivätkä anna hyviä välineitä yritysvastuun suorituskyvyn parantamisen tulevaisuuden tarkasteluun. ”Tavoitteenamme on kaatopaikkajätteetön toiminta vuonna 2025” on täsmällisempää ja vakuuttavampaa kuin ”Pyrimme vähentämään kaatopaikkajätteen minimiin lähivuosina”.

Vastuullisuuden mittaaminen mielletään yrityksissä edelleen usein suorituskyvyn (performance) ja tavoitteiden saavuttamisen tarkasteluna. Muutamat yritykset ovat jo alkaneet pohdiskella toimintansa laajempia vaikutuksia (impacts) yritysvastuun suhteen. Viime aikoina julkisuuteen noussut yrityksen kädenjälki -käsite sekä YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) viitekehys ovat hyvää kehitystä ja ohjaavat yrityksiä täsmällisempään liiketoiminnan vaikutusten pohtimiseen ja mittaamiseen. Yritysvastuun mittaaminen kehittyy nyt harppauksin etenkin sijoittajien yritysvastuuseen vahvasti kasvaneen kiinnostuksen vuoksi.  Uskomme, että lähivuosina yritysvastuuta mitataan yhtenäisemmin periaattein ja huomattavasti täsmällisemmin kuin tällä hetkellä.

Kirjoittajat: Mika Kuisma ja Susanna Saikkonen

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *