Kuuluuko yritysvastuu pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa?

Kirjoittaja

Opetus- ja tutkimustyössä sekä piensijoittajanakin olen seurannut suomalaisten listattujen yhtiöiden tekemisiä ja saavutuksia maailmalla kymmenien vuosien ajan. Keväällä 2019 päätin käydä paikan päällä osakesalkkuni yhtiöiden vuosikokouksissa kuuntelemassa ja tarkkailemassa, mitä siellä esitetään ja puhutaan kestävästä kehityksestä ja yritysvastuusta, ja kuuluuko tämä teema alkuunkaan yhtiöiden edustajien tai osakkeenomistajien puheessa.

Osakeyhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä puolen vuoden sisällä tilikauden päättymisestä. Listattujen yhtiöiden kokousten sesonki keväällä 2019 ulottui helmikuun lopulta pitkälle toukokuuhun. Yhtiökokoukset ovat osakkeenomistajille suunnattuja tilaisuuksia, joiden kuvaaminen ja tallentaminen on sallittu yleensä ainoastaan yhtiön käyttöön. Niinpä en mene yksityiskohtiin, vaan kuvailen havaintojani yleisesti.

Ehdin käydä seuraamassa pariakymmentä yhtiökokousta. Viisitoista näistä yhtiöistä on mukana Helsingin pörssin vaihdetuimpien osakkeiden OMX Helsinki 25 -indeksissä. Otoksessa on siis Suomen suurimpiin kuuluvia yrityksiä ja omilla aloillaan merkittäviä maailmanluokan toimijoita, joista muutamat on luokiteltu maailman vastuullisimpien yhtiöiden joukkoon. Lisäksi osallistuin kokouksiin muutamissa pienemmissä yhtiöissä, jotka ovat kuitenkin hyvin tunnettuja paitsi Suomessa, myös muualla maailmassa.

Yhtiökokoukset yllättivät myönteisesti

Yhtiökokous on osakeyhtiön ylin toimielin, missä ovat edustettuina yhtiön osakkeenomistajat. Siellä jos missä pitäisi yritysvastuun asioiden nousta esille, jos ne ovat yritykselle oikeasti olennaisia. Yhtiökokouksen tehtävistä on säädetty yhtiöjärjestyksessä ja osakeyhtiölaissa. Näin ollen kokoukset juoksutettiin läpi hyvin pitkälle saman kaavan mukaan yhtiöstä toiseen.

Yhtiökokous tarjoaa omistajille loistavan mahdollisuuden seurata yrityksen korkeimman johdon analyysiä päättyneestä toimintavuodesta, mutta myös saada näkymiä koko toimialan tulevaisuuteen. Olen myönteisesti yllättynyt siitä, miten vahvasti ilmastokriisi, resurssitehokkuus, moninaisuus, työturvallisuus sekä muut teemat olivat löytäneet tiensä yritysten korkeimman johdon virallisiin puheenvuoroihin. Lisäksi oli ilahduttavaa kuulla, miten yritysvastuun haasteet on usein käännetty menestyksen mahdollisuuksiksi, osaksi edelläkävijän roolia ja osaratkaisuiksi asiakkaiden ja maapallon kestävän kehityksen haasteisiin.

Yhtiökokouksissa, joissa vierailin, ei jääty – kuten ehkä jossain joskus ennen – epäilemään yritysvastuun haitallisuutta yhtiön tulokselle. Päinvastoin, mikäli asia on näistä yhtiöistä kiinni, tulevaisuus on koko ajan fossiilivapaampi, hiilineutraalimpi ja muovittomampi, samalla kun kiertotaloutta tuodaan liiketoimintamalleihin koko ajan lisää. Painotukset ja toimet vain vaihtelevat aloittain. Alalla kuin alalla digitalisaatio on yhdessä yritysvastuun kanssa avaamassa mahdollisuuksia, joita emme ehkä edes osaa vielä hahmottaa.

Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden alkaessa voimistaa otetta myös asialle omistautuneen joukon ulkopuolella, on luonnollista, että yritysvastuun asiat nousevat vahvemmin esille yritysjohdon antamissa katsauksissa osakkeenomistajille. Vastaavasti ei-rahamääräisen tiedon raportointivelvoite suurille yrityksille on tuonut viimeistään parin viime vuoden aikana yritysvastuun asiat myös vuosikertomuksiin.

Vain yksi yhtiökokous jäi keväällä mieleen siitä, että siellä oli jo tulotarkastuksessa selvästi valmistauduttu ympäristöaktivistien julkisiin kannanottoihin kokouspaikalla. Nolaamista ja konfliktia hakeva aktivismi taitaa yhtiökokouksissa pitkälti ollakin jo vaihtunut kokousten ulkopuolella käytäviin keskusteluihin.

Keväällä 2019 yritysten johto esitti yhtiökokouksissa kestävämpiä ja vastuullisempia tulevaisuuden kuvia ilman, että osakkaiden tarvitsi niiden perään erikseen alkaa kysellä. Osakkeenomistajien kommentit ja kysymykset johdolle olivat puolestaan vielä tyypillisesti perinteisempää yhtiökokouspuhetta taloudenpidosta ja liiketoiminnan näkymistä lähes täysin vailla suoraa kytkentää yritysvastuuseen. Paikan päällä yhtiökokouksissa on mainio tilaisuus antaa muutenkin palautetta yhtiöiden sijoittajasuhteista ja kokouksen järjestelyistä vastaaville henkilöille esimerkiksi yrityksen raportoinnista ja osakkeenomistajille varatuista materiaaleista.

Moninaisuutta tarvitaan

Lopuksi on syytä mainita havainto, joka liittyy tässäkin blogissa esillä olleeseen yritysvastuun teemaan, moninaisuuteen. Yhtiökokoukset näyttivät muutaman yhtiön poikkeusta lukuun ottamatta olevan hyvin miesenemmistöisiä tapahtumia. Tällä on tietysti juurensa siinä, että miehet harrastavat osakesijoittamista ja tekevät kauppaa osakkeilla enemmän kuin naiset. Osakkeisiin ja rahastoihin säästävien naisten osuus on kasvussa, mutta kehitys voisi olla nopeampaa. Tämä voisi hyvinkin vahvistaa yritysvastuun näkökohtien huomioon ottamista johtamisessa – ja yhtiökokouksissa. Vastuullisuus kiinnostaa ja motivoi kuitenkin keskimäärin selvästi enemmän naisia kuin miehiä, minkä olen opettajanakin voinut hyvin havaita.

Kestävä kehitys ja yritysvastuu kuuluu jo yhtiökokousten virallisissa puheissa Suomessa. Jatkossa yhtiöt voisivat vieläkin enemmän pohtia ja jäsennellä toimintansa vaikutuksia ja kädenjälkiä maailmassa nyt ja tulevaisuudessa sekä sitä, miten tämä tuottaa lisäarvoa myös osakkaille. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) tarjoavat kattavan viitekehyksen vaikutusten tarkasteluun ja raportointiin.

– Mika

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *