Yritysvastuu korona vastuullisuus

Koronasta kohti vahvempaa yritysvastuuta

Kirjoittaja

Ihmisten elämää ja liiketoimintaa globaalisti järisyttänyt koronapandemia jättää merkittävän jäljen myös yritysvastuuseen. Kriisiä edeltävään aikaan emme palaa. Korona on jopa vahvistanut yritysvastuuseen kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia. Tämä oli keskeinen viesti esimerkiksi Global Compact Network Finlandin ja Keskuskauppakamarin viimeviikkoisessa Vastuullisuus nyt -webinaarissa ja nousee esiin 2 vuotta täyttäneen Havuja perkele -blogimme kirjoittajien ajatuksissa koronan keskellä. 

Kurssi kohti kestävää kehitystä / Anne

Yrityksen vastuullisuus punnitaan kriisitilanteessa. Hyvinä aikoina on helppo julistaa olevansa vastuullinen, mutta kriisi paljastaa jyvät akanoista. Pandemia ja talouskurimus luovat yrityksille otollisen ajan miettiä yritystoiminnan tulevaisuuden suuntaa ja kestävyyttä pidemmällä aikajänteellä. Ydinkysymys tässä on se, onko yritys osa ongelmaa vai ratkaisua, kun puhumme globaaleista haasteista, kuten esimerkiksi pandemiasta?

Kriisin myötä olemme nähneet hienoja esimerkkejä siitä, miten yritykset ovat valjastaneet osaamisensa pandemian kukistamiseen. Esimerkiksi Ahlström-Munksjö laajensi hengityssuojainmateriaalien tuotantoa terveydenhuollon tueksi kriisin aikana. Normaalisti yritys tuottaa suodatinmateriaaleja teollisuuden tarpeisiin. Samalle tielle läksi Kyrö Distillery, joka käänsi ginituotantonsa käsidesilinjastoksi. Kolmas esimerkki on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä. Viimeksi uutisoitiin UPM:n ja huoltovarmuuskeskuksen yhteistyöstä suojavarusteiden hankinnassa. Kyseessä on yhteistyö, jossa UPM:n hankintaorganisaatio etsii Kiinasta suojavarusteiden toimittajat ja neuvottelee toimitusehdot. Näiden esimerkkien taustalla yritysvastuun asiantuntija näkee YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka toivottavasti tulevaisuudessa laajemminkin kannustavat yrityksiä innovointiin.

Luonnon monimuotoisuus puhuttaa / Hanna

Koronakriisi on korostanut luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin tärkeyttä. Tutkimusten mukaan hupeneva lajien monimuotoisuus lisää riskiä taudinaiheuttajien leviämiselle. Otollisissa, ahtaissa oloissa virukset voivat siirtyä lajista toiseen, kuten koronan tapauksessa. Virus on niin sanottu zoonoosi, eli se on siirtynyt eläimestä ihmiseen, ja se voi siirtyä myös ihmisestä takaisin eläimeen. Näin on tapahtunut esimerkiksi Alankomaissa, kun kahdelta turkistilalta löydettiin minkeiltä koronaa huhtikuun lopussa. Arvioidaan myös, että ahtaissa oloissa pidettävistä tuotantoeläimistä saattaa tulevaisuudessa lähteä liikkeelle uusia pandemioita. Eläinten ja ihmisten hyvinvointi ja terveys linkittyvät toisiinsa. Mikäli biodiversiteettikatoa ei saada pysäytettyä, voimme siis varautua ennen näkemättömiin riskeihin. Tuotantoeläinten olot on otettava entistä suurempaan tarkkailuun. 

Suojellaksemme itseämme, meidän on huolehdittava hyvin eläimistä, suojeltava luontoa, sen monimuotoisuutta ja elämää ylläpitäviä ekosysteemipalveluita. Tämä on meidän kaikkien, myös liiketoiminnan, tehtävä. 

Etätyöstä tuli iso sosiaalisen vastuun kysymys / Merja

Pandemian tuoma etätyöpakko on mullistanut työntekemisen muotoja monissa työpaikoissa. Koti tai kesämökki on muuttunut työpaikaksi lukemattomille niille, joita työ ei sido tiettyyn fyysiseen paikkaan. Olemme ottaneet lyhyessä ajassa historiallisen nopean digiloikan, ja etäpalavereista ja muista etätyötavoista on kehittynyt uusia pysyvämpiä toimintamalleja. Esimerkiksi Twitter on ilmoittanut, että työntekijät voivat jäädä pysyvästi etätöihin

Etätyössä on sekä mahdollisuuksia että uhkia. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi helpottua. Työmatkoihin ei mene aikaa. Toisaalta etätyö vaatii myös uudenlaista otetta työntekemiseen ja ajanhallintaan, kun itsensä johtaminen korostuu. Työntekoon on tullut uusia haasteita kun kotiväki pyörii ympärillä ja huomiota vaativat muutkin kuin työasiat. Etätyö on myös minimoinut monille tärkeät, työn mielekkyyttä tukevat kohtaamiset kollegojen kanssa. Etätyö ei poista ihmisten johtamisen tarvetta, vaan tuo siihen aivan uusia ulottuvuuksia. Ihmisten jaksaminen on uudenlaisten paineiden alla ja työntekijät voivat luisua hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta kestämättömään tilanteeseen. Työnantajien ja esihenkilöiden on osattava nähdä etätyöhön sisältyvät riskit, sillä kyse on merkittävistä ihmisoikeusvastuista. Oma lukunsa ovat etätyöhön liittyvät tietoturvakysymykset.

Valonkantajia ja luottamusta tarvitaan / Anna

Modernissa ajassa ihmisiä huolettavat monet uhkakuvat, kuten ilmastonmuutos, eriarvoistuminen ja poliittiset levottomuudet. Korona toi yhden huolenaiheen lisää, ennakoimattomat ja vaaralliset tautiepidemiat. Se on horjuttanut maailmanlaajuisesti turvallisuudentunnetta ja korostanut, kuinka haavoittuvia olemme kansakuntina, yrityksinä ja yksilöinä. Uhkakuvat synnyttävät epävarmuutta, epätietoisuutta ja uskonpuutetta siihen, että ihmiskunnan ja planeetan suuret ongelmat ovat ratkaistavissa. Seuraa noidankehä, jossa uskonpuute heikentää entisestään kykyä toimia ongelmia vastaan. 

Tässä tilanteessa paitsi päättäjillä, myös yrityksillä on tärkeä tehtävä: valaa luottamusta parempaan huomiseen ja olla aktiivisesti mukana luomassa ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ne yritykset, joiden toiminta tukee tätä työtä, näyttäytyvät sidosryhmille aidosti vastuullisina ja ovat ansainneet paikkansa tulevaisuuden liike-elämässä. Vastuullisuuden lähtökohtana toki on, että yritys ei aiheuta toiminnallaan haittaa. Sen lisäksi yrityksissä pitäisi kuitenkin miettiä yhä enemmän sitä, miten ne voivat jopa edistää esimerkiksi työllistymistä, tasa-arvoa tai kiertotaloutta osana ydintekemistään ja sen kehittämistä. Tarkkaa karttaa tulevaisuuteen ei tarvitse eikä voikaan olla – tärkeintä on tehdä parhaansa ja antaa yksi teko ja viesti kerrallaan sidosryhmille toivoa. 

Kriisi on mahdollisuus / Mika

Yritysten edessä on vielä sumeasti jotain, josta olisi tärkeää päästä pian kärryille. Tässä vaiheessa pitääkin uudelleen arvioida “vanhan normaalin” liiketoiminnan perustaa ja toimintamalleja (“rethink”) sekä hahmotella tulevaa toimintaympäristöä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia (“reimagine”). Kun toiminnan strategiaa ja jatkuvuutta pohditaan yrityksissä, kannattaisi muistaa paitsi pandemian vaikutuksista toipuminen, myös suurten yritysvastuun haasteiden, erityisesti ilmastonmuutoksen uhkasta selviäminen (kaikkine ekologisine, sosiaalisine ja taloudellisine lieveilmiöineen).

Koronapandemian aiheuttama epäjatkuvuuskohta liiketoimintaan voi olla myös suuri mahdollisuus, kun on esimerkiksi otettu digiloikkia tai huomattu parannettavaa globaaleissa hankinnoissa. Yritysten tavoitteena pitäisikin olla vanhan mallinsa arvokkaita puolia säilyttävä, mutta yritysvastuun näkökohdat yhä paremmin huomioon ottava, kestävämpi liiketoiminta. Paluu vanhaan ei edistäisi selviämistä pidemmällä tulevaisuudessa eikä se olisi kokonaistaloudellisesti kestävä ratkaisu.  

***

Olkaamme viisaita: koronakriisi on valtava mahdollisuus rakentaa entistä parempi ja kestävämpi maailma. On mietittävä, mitä oikeasti tarvitsemme ja tuotetaanko tarvittavat tuotteet kestävästi ympäristön, ihmisen ja yhteiskunnan näkökulmista. Silloin saatamme huomata, että monissa asioissa vähemmän voi oikeasti olla enemmän.

Anne, Hanna, Merja, Anna ja Mika

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *