Suomessa ei ole korruptiota, vai?

Kirjoittaja

Suomessa on pitkään eletty siinä utopiassa, että meillä ei ole korruptiota. Tälle väitteelle ei kyllä valitettavasti ole todellisuuspohjaa ja viimeksi Euroopan neuvoston korruptionvastainen työryhmä GRECO on peräänkuuluttanut korruptionvastaisen työn tehostamista. Samaa viestiä olemme kuulleet myös OECD:n suunnalta.

Mitä on korruptio?

Korruption ja lahjonnan käsitteet menevät yleisessä keskustelussa yleensä sekaisin, joten aluksi on tarpeen määrittää, mistä ilmiössä on oikein kysymys. Korruptiolla tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä vaikutusvallan väärinkäyttöä yksityisen edun ajamiseksi. Se on siis laajempi ilmiö kuin pelkkä lahjonta, joka on yksi korruption muodoista. Muita ilmenemismuotoja ovat mm. kiristys, epäasiallinen vaikuttaminen ja hyvä veli -verkostot.

Millaista korruptiota on Suomessa?

Korruptio on siis paljon muutakin kuin setelinippujen sujauttamista pöydän ali. Lahjonta on korruption selkein muoto ja se on Suomessa kriminalisoitu rikoslaissa. Kyseiset lainkohdat ovat kuitenkin olleet vain harvoin tuomioistuinten arvioitavina ja vähäisen oikeuskäytännön johdosta Suomi onkin saanut sapiskaa kansainvälisissä maa-arvioinneissa. Tämä kritiikki koskee nimenomaan ulkomailla tapahtuvaa lahjontaa ja tapauksista annettuja vapauttavia päätöksiä. OECD on antanut Suomelle suosituksia lisätä tuomioistuinten erityisosaamisen lisäämisestä nimenomaan ulkomailla tapahtuvan lahjonnan osalta. Kansainvälistyvä liiketoiminta tuo kulmakerrointa myös tämän aihepiirin osalta.

Suomen osalta keskeisin korruption kotimainen muoto on hyvä veli -verkostot. Termi tuskin määrittelyä kaipaa, mutta siinä on kyse taloudellisten etujen ajamisesta pienen piirin hyödyksi ja tämä tehdään yleensä mahdollisimman salaisesti. Hyvä veli -verkostot eivät lähtökohtaisesti ole laittomia, mutta antaako tämä ”maantapa” eettisen hyväksynnän toiminnalle? Mielestäni ei anna. Verkostojen toiminta vaarantaa päätöksenteon puolueettomuuden ja tasapuolisuuden, ja siksi toimintaa ei voida kategorisesti katsoa läpi sormien. Yhteisestä edusta tulee helposti yksityisen, pienen piirin, etu.

Miksi korruptio on huono juttu?

Kun puhutaan korruptiosta, on hyvä pitää keskustelussa myös sen seuraamukset. Tutkimusten mukaan korruptio estää demokratian toteutumista, vääristää kilpailua, aiheuttaa ympäristötuhoja ja heikentää tasa-arvoisuutta. Korruption voidaan siis sanoa olevan ihmisoikeuksien ytimessä, koska se rikkoo räikeästi yhtä keskeistä ihmisoikeutta – tasavertaisuutta lain edessä.

Mitä pitäisi tehdä korruptioriskin pienentämiseksi?

Emme siis ole immuuneja korruption eri muodoille. Miten sitten riskiä voitaisiin yritystoiminnassa pienentää?

Yritystoiminnan näkökulmasta keskeisessä roolissa on johdon asenne ja esimerkki. Johdon tulee selkeästi linjata, että korruptio missään muodossa ei ole sallittua. Selkeän kannanoton lisäksi tarvitaan tarkkarajainen ohjeistus siitä, mikä katsotaan ei-sallituksi korruptioksi ja mikä taas hyväksyttäväksi vaikuttamiseksi. Tähän löytyy työkalupakista useita apuvälineitä.

Korruption estäminen on yksi keskeisimmistä taloudellisen vastuun osa-alueista. Vakavasti korruptoitunut yhteiskunta kun harvoin on demokraattinen ja tasa-arvoinen, joten sillä on tiivis linkki ihmisoikeuksiin. Tässä blogissa kirjoitan jatkossakin tästä ja muista taloudellisen vastuun aihepiireistä.

Anne

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *