Ei savua ilman tulta

Kirjoittaja

Viime päivinä rahanpesutapaukset ovat täyttäneet uutisvirran. Yksi tapauksista liittyy Danske Bankiin, joka julkaisi selvityksensä rahanpesuepäilyistä yhtiön Viron toiminnoissa vuosina 2007-2017. Raportti itsessään on karua luettavaa, mutta samalla tapaus antaa kaikille yritysjohdossa toimiville arvokkaan opetuksen väärinkäytöksistä: jos on savua, niin silloin yleensä jossain palaa.

Yritysten väärinkäytökset eivät ensinnäkään synny itsestään vaan niiden taustalla on usein monia eri tekijöitä. Väärinkäytösten taustalta löytyy sytykkeinä yleisesti ottaen aggressiivisia kasvutavoitteita, pelon ilmapiiriä, heikkoa seurantajärjestelmää ja hiljaista hyväksyntää väärille toimintatavoille. Tiivistetysti voidaan sanoa, että jokaisen laajamittaisen väärinkäytöksen takaa löytyy jollain tapaa vastuuton yrityskulttuuri.

Usein myös väärinkäytös ottaa aikansa paisuakseen skandaaliksi, leimahtaakseen liekkeihin. Kuten Dansken tapauksessa, skandaalin ensimerkit olivat ilmassa jo kymmenen vuotta sitten. Siihen, miksi asiasta ei otettu yhtiössä tiukempaa otetta jo aiemmin, on tässä aiheetonta jossitella. Nämä ilmassa leijuneet savumerkit toimivat kuitenkin varoittavina esimerkkeinä siitä, että yritys voi olla skandaalinkäryisellä tiellä. Dansken tapauksessa nyt julkaistu raportti paljastaa seuraavat sisältä ja ulkoa tulleet savumerkit:

  • Pankki sai sisäisen ilmiannon Viron toimintojen puutteista muutama vuosi sitten. Sen seurauksena yhtiö käynnisti tarkemmat selvitykset toiminnasta. Ilmiantokanavat ovat lisääntyneet merkittävästi suomalaisissakin yhtiöissä viime vuosien aikana. Toimivat ilmiantokanavat ovat tärkeä työkalu saada näkyviin mahdolliset vastuuttomat ja yritykselle kohtalokkaatkin toimintatavat.
  • Media kirjoitti jo vuonna 2010 Viron sivuliikkeen asiakkaina olleiden organisaatioiden epäilyttävistä liiketoimista. Rahanpesusääntelyn mukaisten ilmoitusvelvollisten on tunnettava asiakkaansa, näiden liiketoiminta, ja epäilyttävistä toimista tulee ilmoittaa viranomaisille. Asiakkaiden tuntemisessa mediaseuranta on hyödyllinen väline, kunhan seurantaa tekevä muistaa harjoittaa lähdekritiikkiä ja hankkii muutakin näyttöä arvioinnin tueksi.
  • Dansken tapauksessa sen yhteistyökumppanina toiminut kirjeenvaihtajapankki ilmoitti päättävänsä sopimuksen rahanpesun estämiseen liittyvien puutteeiden vuoksi. Yhteistyökumppanien tai asiakkaiden huomautukset vastuuttomaan toimintaan liittyen ovat muiden tässä mainittujen varoitussignaalien ohella äärimmäisen vakavasti otettavia.
  • Pankit ovat laajasti viranomaisvalvonnan piirissä. Dansken tapauksessa sekä Viron että Tanskan viranomaiset tutkivat säännöllisesti yhtiön toimintaa ja huomauttivat, että lainsäädännön ja kansainvälisten standardien mukaiset asiakkaiden tuntemiskäytännöt eivät ole riittävällä tasolla riskiin nähden. Viranomaistarkastusten päämääränä on varmistaa, että yhtiö toimii sitä velvoittavien lakien mukaisesti. Yrityksen tuleekin suhtautua vakavasti tarkastusten havaintoihin ja ryhtyä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin.

Dansken tapaus opettaa meille, että ympäristön signaaleja kannattaa kuunnella herkeämättä. Signaalit – oikeat sellaiset – antavat yritysjohdolle arvokasta tietoa siitä, miten yritys oikeasti toimii. Tässäkin tapauksessa yhtiö oli konsernitasolla laatinut täsmälliset ohjeistukset rahanpesun estämiseen ja luonut ns. kolmen puolustuslinjan organisaation lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Näistä huolimatta savu nousi ja silloin palo olisikin hyvä saada hallintaan jo ensimetreillä.

Anne

P.S. Raportti on hyödyllistä luettavaa erityisesti kaikille rahanpesulain mukaisille ilmoitusvelvollisille, mutta myös muille riskienhallinnan kanssa työskenteleville. Tässä kirjoituksessa on nostettu vain yksi näkökulma esiin, mutta raportista löytyy kattavasti muitakin oppeja. Voit myös ottaa minuun yhteyttä, niin kerron asiasta lisää.

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *