YK:n sopimus ihmisoikeuksista yritystoiminnassa neuvoteltavana – yrityksille uusia velvoitteita?

Kirjoittaja

YK:ssa neuvotellaan parhaillaan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta. Jos sopimus syntyy, sillä on vaikutuksia yritystenkin vastuisiin. Siksi yrityksissä – sekä johdon että juristien – kannattaa seurata prosessia.

Ecuador ja Etelä-Afrikka tekivät sopimusta koskevan aloitteen YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2014. Tämän vuoden heinäkuussa Ecuador toimitti valtioille sopimusluonnoksen, jota käsitellään hallitusten välisessä työryhmässä lokakuussa.  Suomen ulkoministeriö pyysi elokuun loppuun mennessä eri tahoilta, ml. allekirjoittaneelta, lausuntoja luonnostekstistä.

Esitetty luonnos on aika sekava ja siinä on epätarkkuuksia esimerkiksi vastuusuhteiden ja terminologian osalta. Teksti kaipaa vielä aika paljon ‘jumppaa’ ennen kuin siitä saadaan kelpo kansainvälinen sopimus, joka veisi aidosti kansainvälisen oikeuden sääntelyä eteenpäin ja vahvistaisi ihmisten parempaa suojaamista yritystoiminnassa. Erityisesti valtioiden rooli ja ensisijainen vastuu ihmisoikeuksien turvaajana kaipaavat täsmentämistä. Mahdollisen sopimuksen tulee myös huomioida vuonna 2011 YK:ssa hyväksytyt yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet.

Sopimushankkeessa on nähtävissä huoli yritysten vallan kasvusta suhteessa valtioihin. Globalisoituneessa maailmassa suurilla monikansallisilla yhtiöillä on enemmän valtaa kuin useimmilla valtioillaValtiot voivat joutua tilanteeseen, jossa ne ovat kansantalouden näkökulmasta kokeneet välttämättömäksi sitoutua niille epäedullisiin investointisopimuksiin monikansallisten yhtiöiden kanssa. Esimerkiksi Etelä-Afrikan kansainvälisen kaivosyhtiön kanssa tekemä sopimus on rajoittanut valtion mahdollisuuksia tehdä kansallisia lainsäädäntöratkaisuja Apartheid-järjestelmän marginaaliin sysäämän ei-valkoisen väestönosan olosuhteiden parantamiseksi. Tällaiset sopimukset ovat kestämättömiä ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Yritysten oikeudellinen ‘pelikenttä’ määrittyy kansallisesti

Itse näen kansainvälisen oikeuden sääntelykentällä olevan tilaa hyvälle yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevalle sopimukselle. Jos sopimus joskus syntyy ja tulee voimaan, kansainvälisen oikeuden sopimuksena sen välitön oikeudellinen sitovuus ulottuu valtioihin. Yrityksille sopimuksen merkitys tulee näyttäytymään kansallisten oikeusjärjestelmien kautta, kun sopimukseen sitoutuneet valtiot säätävät kansallista lainsäädäntöä ja ryhtyvät muihinkin kansallisiin toimiin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi.

Koska yritystoimintaan liittyvillä kansainvälisillä sopimuksilla on vaikutuksia yrityksiin, yritysten on syytä seurata käynnissä olevaa sopimusprosessia. Sopimuksen sisältöön yritykset voivat vaikuttaa erityisesti yritysten edunvalvontajärjestöjen (mm. EK, Suomen Yrittäjät ja yritysten kansainväliset yhteistyötahot) kautta.

Ihmisoikeuksiin liittyvän yritysvastuutyön fokus on kuitenkin edelleen syytä pitää yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n ohjaavissa periaatteissa. Periaatteet määrittävät yritysten ihmisoikeusvastuun globaalin standardin ja auttavat täsmentämään vastuuta konkreettisessa yritystoiminnassa. Yritysjohdon tehtävä on viestiä yrityksen sitoutumisesta ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Jos ihmisoikeudet on integroitu yritystoimintaan YK:n ohjaavien periaatteiden viitoittamasti, yritys on jo viritetty vastaamaan mahdollisen uuden sopimuksen yrityksille tuomiin vastuisiin.

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *