Tarvitseeko Suomi yritysvastuulakia?

Kirjoittaja

Viime viikolla joukko yrityksiä ja järjestöjä käynnisti #ykkösketjuun-kampanjan, jossa vaaditaan Suomeen erillistä yritysvastuulakia. Onko laille oikeasti tarvetta ja millainen laki voisi toimia? Yritysten on hyvä seurata keskustelua ja osallistua siihen, koska toteutuessaan laki toisi yrityksille oikeudellisia velvoitteita.

Aloite on kunnianhimoinen. Kampanjan tavoitteena on laki, joka velvoittaisi yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista huomioiden yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet. Käytännössä yrityksillä tulisi olla asianmukaiset toimintamallit negatiivisten ihmisoikeusvaikutustensa tunnistamiseksi, välttämiseksi ja vähentämiseksi.

Ehdotuksessa ei mennä lain yksityiskohtiin, mutta tulkitsemme, että laki keskittyisi suomalaisten yritysten ulkomaan toimintoihin. Tällöin laki koskisi erityisesti suomalaisten yritysten ulkomailla olevien tytäryhtiöiden, yhteisyritysten ja alihankkijoiden toimintaa.

On helppo yhtyä kampanjan tavoitteeseen nostaa yritysvastuu uudelle – lain – tasolle. Oikeudellisesti sitovilla kriteereillä yritykset laitettaisiin keskenään samalle viivalle keskeisten vastuullisuusvaatimusten suhteen.

Mikä taso on oikea?

Puhtaasti kansallisen yritysvastuulain säätäminen on ongelmallista, kun yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Kansallisen lain tulisi huomioida mahdolliset epätoivotut seuraukset kansantaloudelle ja kilpailukyvylle: suomalaisten yritysten hallinnollisen taakan kasvun ja korkeammat hankinnan kustannukset kilpailijoihin verrattuna. Tällaiset vaikutukset pitäisi pystyä minimoimaan. Ihanteellisinta olisi saada vahvempaa yritysvastuusääntelyä EU:n tasolla, ja jos mahdollista myös globaalisti.

Onko iso kuva huomioitu?

Toivomme, että kampanja myös laajentaisi keskustelua yritysvastuusta ainakin kahteen suuntaan. Ensinnäkin ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäksi yritysvastuu on muutakin: huolehtimista yrityksen ympäristövaikutuksista, varojen käytöstä ja oikeanlaisesta johtamisesta. Toiminnassa voi olla parantamisen varaa myös kotirintamalla. Huomaammeko yritystoiminnan negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset Suomessa keskittyessämme maihin, joissa ihmisoikeuksien polkeminen rehottaa huonon hallinnon ja lainsäädännön vuoksi? Vakavia ihmisoikeusongelmia, esimerkiksi ihmiskauppaa ja pakkotyötä, on Suomessakin.

Haastavia oikeudellisia kysymyksiä

Kampanja-avaus on joka tapauksessa erinomainen jo puhtaasti sen vuoksi, että se tuo keskusteluun yritysvastuun pelisääntöjen tärkeyden. Hyvä yritysvastuusääntely – tehtiinpä sitä kansallisella tai kansainvälisellä tasolla – edellyttää sääntelyn sisällön täsmentämistä jo alkumetreillä. Nostamme seuraavat yritysvastuulakiin liittyvät kysymykset keskusteluun:

  • Koskisiko sääntely ainoastaan isomman kokoluokan yrityksiä, kuten kirjanpitolain mukainen ei-taloudellisen tiedon raportointi?
  • Kattaisiko sääntely ihmisoikeuksien lisäksi muitakin yritysvastuun osa-alueita?
  • Ulottuisiko sääntely vain Suomen ulkopuolella oleviin yrityksen toimintoihin?
  • Mitä seuraisi, jos yritys ei noudata sääntelyä? Miten sääntelyn noudattamista valvottaisiin?

Toivottavasti aiheesta tullaan käymään vilkasta keskustelua. On selvää, että yritysvastuusääntelyä tulee vahvistaa ja hyvä sääntely on myös yritysten etu. Sääntelyn on kuitenkin oltava realistista ja sen yrityksille asettamat velvoitteet kohtuullisesti toteutettavissa. Hyvällä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä Suomi saadaan nostettua yritysvastuun ykkösketjuun.

Merja ja Anne

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *