Syrjintä on huonoa bisnestä

Kirjoittaja

Kuluneen syksyn aikana julkisuudessa on ollut näkyvästi kaksi työelämän syrjinnän vastaista kampanjaa: EK:n Työ ei syrji -kampanja ja romanien syrjintää esiin nostanut Työnimi-kampanja.

Syrjintä on lainvastaista ja valtavaa inhimillisen osaamisen ja resurssien hukkaamista. Rekrytoimalla erilaisia ihmisiä rakennetaan kasvualusta uusille ideoille ja innovaatioille. Kansainvälisessä bisneksessä ja asiakaskunnan jatkuvasti Suomessakin moninaistuessa pärjäävät ne yritykset, jotka arvostavat erilaisuutta ja ymmärtävät erilaisten ihmisten asiakastarpeita. Syrjimättömyys vahvistaa liiketoimintaa. Moninaisuutta heijastava yritysjohto on itsessään iso viesti erilaisten ihmisten arvostamisesta yrityksessä.

Meillä kaikilla on ennakkoluuloja

Ennakkoluulot ja -käsitykset sekä stereotypiat ovat meille ihmisille luontainen tapa jäsentää monimutkaista todellisuutta. Ennakkoluulo on perusteeton ennakkokäsitys ihmisryhmästä tai yksilöstä sukupuolen, iän, etnisyyden, kielen, kansallisuuden tai muun vastaavan henkilöön liittyvän ominaisuuden perusteella. Stereotypiat ovat erilaisiin ihmisiin liitettyjä kaavamaisia, pelkistettyjä ja yleistäviä – usein myös tiedostamattomia – käsityksiä, odotuksia ja oletuksia.

Hämmennyksen tunteminen erilaisia ihmisiä kohdattaessa on siis täysin normaalia. Ongelmallista on, jos vedämme johtopäätöksiä ihmisistä sen pohjalta millaiseen ryhmään heidät yhdistämme, emmekä kohtaa ihmisiä yksilöinä omine henkilökohtaisine taustoineen ja osaamisineen.

Esimerkiksi saatamme ajatella, että kaikki milleniaalit ovat automaattisesti diginatiiveja ja hanskaavat netti- ja digimaailman tuosta vaan ja että ikääntyneet ihmiset ovat puolestaan kömpelöitä tekniikan kanssa. Yleistämme herkästi erilaisiin vähemmistöihin ja maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien ihmisten, myös eri sukupuolten, olevan ko. ryhmään liittämiemme mielikuvien mukaisia. Yleistäminen ei tee oikeutta yksilöille.

Ennakkoluuloista syrjintään

Ennakkoluulojemme ja stereotyyppisten ajatustemme tiedostaminen on tärkeää, koska ilman sitä voimme toimia syrjivästi, jopa lainvastaisesti. Syrjinnän kieltoja löytyy lukuisista Suomen lainsäädännön normeista, esimerkiksi perustuslaista, työelämää sääntelevistä laeista, tasa-arvolaista, yhdenvertaisuuslaista ja rikoslaista.

Lainvastaista syrjintää on henkilön toisia huonompi kohtelu hänen henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi. Seurauksena voi olla hyvityksen maksaminen ja rikoslain syrjintäkieltoja (esim. työsyrjintä) rikottaessa myös sakkoja tai vankeutta.

Kaikenlainen erilainen kohtelu ei ole lainvastaista syrjintää. Joskus on olemassa perusteita kohdella ihmisiä eri tavoin. Esimerkiksi jos elokuvarooli on kirjoitettu naisrooliksi, ei ole miehiä syrjivää valita ko. rooliin nainen, ja lapsia suojataan määrittelemällä rajoituksia lasten työnteolle.

Syrjintäkeskusteluun kuuluu myös puhe koetusta syrjinnästä. Silloin henkilö on kokenut tulleensa muita huonommin kohdelluksi jonkun henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi, vaikka tilanteessa ei ole välttämättä tapahtunut lainvastaista syrjintää. Tällainenkin syrjintä vaikuttaa merkittävästi ihmisiin.

Syrjimättömyys yritysvastuun ytimessä

Syrjintä – myös lainsäädännön kieltämä syrjintä – on huolestuttavan yleistä työelämässä. Sitä tapahtuu mm. rekrytointitilanteissa, palkkauksessa, lomajärjestelyissä ja etenemismahdollisuuksissa.

Syrjimättömyys on keskeinen osa yrityksen sosiaalista vastuuta, ja se määrittää sosiaalisen vastuun perustan muodostavaa ihmisoikeusvastuuta. Vastuullisissa yrityksissä osataan syrjintälainsäädäntö ja toimitaan tätä minimitasoa paremmin huomioiden myös ihmisten subjektiivisemmat syrjintäkokemukset. Olennaista on varmistaa, etteivät ennakkoluulot ja -asenteet käänny ihmisiä poissulkevaksi syrjinnäksi. Erilaisille ihmisille annetaan tasavertaiset mahdollisuudet.

Syrjimättömyyden varmistaminen kuuluu henkilöstöhallinnon keskeisiin tehtäviin. Koska rekrytointivaiheessa ratkaistaan palkataanko parhaat osaajat, ennakkoasenteiden vaikutusta on mahdollista minimoida anonyymilla rekrytoinnilla. Viikon uutinen on, että Suomen suurin työnantaja – Helsingin kaupunki – on ottamassa sen käyttöön.

Syrjintä on yksinkertaisesti heikkoa henkilöstöhallintoa ja huonoa bisnestä.

Merja

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *