Mitä kuuluu, yritysvastuu? Havuja perkele 1 v.

Kirjoittaja

Blogimme täytti vuoden!

Havuja perkele -blogimme näki päivänvalon 14.5.2018. Sen jälkeen olemme julkaisseet kirjoituksia pääsääntöisesti kerran viikossa. Olemme käsitelleet yritysvastuuta monelta kantilta – mukaan on mahtunut postauksia niin muovista, yrityskaupoista, ihmisoikeussopimuksista kuin kauppapakotteistakin. Yritysvastuu on laaja kokonaisuus ja aiheiden ja näkökulmien kirjo lähes loputon.

Mikä puhutti vuoden aikana?

Vastuullisuuden ja taloudellisen tuloksen välinen yhteys on ollut vuoden aikana kestoaihe. Mekin olemme nostaneet asiasta tehtyä tieteellistä tutkimusta esiin. Porterin ja Kramerin shared value -ajattelu alkaa hiljalleen lyödä läpi – yritykset voivat toimia vastuullisesti, tuottaa hyvää yhteiskunnalle ja tehdä sillä hyvää tulosta. Aiheeseen liittyen bloggasimme siitä, millainen yritysvastuu kannattaa. Postaus saikin aikaan positiivista pöhinää Twitterissä.

Vastuullinen sijoittaminen on kiilannut yritysvastuupuheen kärkikahinoihin. Aiheesta on julkaistu myös tuore kirja, jonka mekin arvioimme. Tutkimusten mukaan vastuullisuus tuo parempaa tuottoa pitkällä aikavälillä, ja tähän ovat heräämässä sekä institutionaaliset että piensijoittajat.

Ilmastonmuutos on puhuttanut varmasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kiitos IPCC:n lokakuussa 2018 julkaiseman raportin. Valtamedia on pitänyt aihetta yllä, ja saimme myös ilmastovaalit. Puhumme sujuvasti esimerkiksi 1,5 asteen tavoitteesta tai kahden asteen maailmasta. Yritykset havahtuivat raportoimaan ilmastovaikutuksistaan ja Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) on kuulunut puheissa paljon. Myös tämän blogin vuoden luetuin postaus oli Ilmasto ei ole vitsi, jossa kannustimme yrityksiä vaikuttamaan ja olemaan osa ratkaisua ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Luonnon monimuotoisuuden hälyttävä tila tuli viimeistään esille, kun kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n Global Assessment -raportti julkaistiin aiemmin toukokuussa. Raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on ennennäkemättömän nopeaa, ja jopa miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Selkärankaisten dramaattinen väheneminen tuli esiin jo syksyllä 2018 WWF:n Living Planet -raportissa.

Yhdeksi kuumaksi perunaksi on noussut ympäristövaikutusten kompensointi, josta on oltu montaa mieltä. Siinä yritys panostaa ympäristöä hyödyttävään toimintaan ja hyvittää luonnolle aiheuttamiaan negatiivisia vaikutuksia, joita se ei voi välttää tai enää vähentää. Tavoitteena on, että liiketoiminnan nettopäästöt ovat kokonaisuudessaan nollassa. Esimerkiksi hiljattain käynnistynyt kompensaatiohanke Compensate on saanut mukaansa nimekkäitä suomalaisyrityksiä. Hankkeita sertifioi maailmalla muun muassa Gold Standard.

Kompensaation suosion kasvamisen vanavedessä ympäristövastuussa on alettu puhua yhä enemmän kädenjäljestä. Siinä tarkastellaan toiminnan jalanjäljen, eli haitallisten vaikutusten kuten luonnonvarojen kulutuksen, sijaan sen myönteisiä vaikutuksia eli kädenjälkeä. Osana kädenjälkeä vastuullisuutta arvioidaan nyt myös laajemmin sen kautta, miten yritys luo tuotteillaan tai palveluillaan lisäarvoa ympäristölle sekä auttaa asiakasta toimimaan vastuullisemmin, eli tuottaa jaettua arvoa.

Energiamurros on vuoden aikana ollut paljon ajan esillä, ja siihen liittyy monta ulottuvuutta: uusiutuvan energian lisääminen, älykkäät mittaus- ja muut ratkaisut, Mobility-as-a-Service, kuten Whim, sekä lähienergiaratkaisut. Sähköautot ovat olleet erityisesti otsikoissa, ja mekin olemme nostaneet sähköautot esille esimerkkinä siitä, miten vaikeaa on tehdä kokonaisvastuullisia valintoja.

Sosiaalisen vastuun teemat ovat selvästi vahvistuneet. Ihmisoikeudet yritystoiminnassa -teema on saanut nostetta muun muassa syksyllä 2018 lanseeratun #ykkösketjuun -lakialoitteen siivittämänä. Sosiaaliseen vastuuseen liittyvistä työilmapiiri- ja työhyvinvointikysymyksistä sekä hyvästä johtajuudesta ja työyhteisöjen – myös yritysjohdon – moninaisuuden eli diversiteetin tärkeydestä puhutaan koko ajan aktiivisemmin.

Myös rahanpesu, taloudelliset väärinkäytökset ja epäilyttävät liiketoimet ovat puhuttaneet kuluneena vuonna. Yrityksiltä odotetaan sitä, että ne tekevät yhteistyötä vain rehellisten toimijoiden kanssa. Suomi on saanut muun muassa rahanpesusääntelyyn liittyen sapiskaa kansainvälisissä maa-arvioinneissa. Odotettavissa on, että valvonta tulee kiristymään. Myös kesällä avautuva omistajatietojen rekisteri on jo herättänyt paljon kysymyksiä.

Mikä puhuttaa tulevaisuudessa?

Kaikki yllä mainitut teemat pysyvät varmasti otsikoissa ja yritysten agendalla. Ympäristökriisistä puhuttaessa veden ja vesivastuullisuuden osuus noussee tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen rinnalle. Teknologiamurroksessa esimerkiksi lohkoketjuteknologia ilmiönä on varmasti lähitulevaisuuden puheenaihe, kun luottamuksen ja jäljitettävyyden tarve korostuu globaaleissa hankintaketjuissa.

Toivomme ymmärryksen lisääntyvänkin laajalti siitä, että ihmistä ei ole ilman elinkelpoista ympäristöä ja luontoa. Ilmasto- ja ympäristökriisissä on siis kyse ihmisen selviytymisestä. Arto Salosen sanoin: loppujen lopuksi ihminen ja ihmisen talous ovat täysin luonnosta riippuvaista – kaikki ihmisen tarvitsema otetaan luonnosta ja lopulta palautetaan luontoon.

Yrityksen sosiaalisen vastuun puolella toivottavasti nähdään yritysten kiinnittävän nykyistä aktiivisempaa huomiota sekä oman henkilöstön tilanteeseen että asiakaspintaan, eikä ihmisoikeusvastuuta nähdä lähtökohtaisesti vain hankintaketjukysymyksenä. HR-toiminto on ravistettava pois tukifunktion asemasta ja nostettava sille kuuluvaan rooliin, jossa HR-asioista vastaava istuu yrityksen ylimmässä johdossa. Ihmiset ovat yrityksen tärkein voimavara.

Vastuullisuusviestinnässä nähtäneen yhä vahvempaa kehitystä siihen tarpeelliseen suuntaan, jossa yritykset kertovat entistä oma-aloitteisemmin ja avoimemmin vastuullisuustyöstään ja -saavutuksistaan ja jossa viestit perustuvat olennaisiin ja vaikuttaviin tekoihin.

Näemme kristallipallostamme, että vastuullisesta yritystoiminnasta on tulossa aidosti ainoa hyväksytty yritystoiminnan tapa; yritykset minimoivat tai poistavat haitalliset vaikutuksensa ympäristöön, ihmiseen ja yhteiskuntaan. Lisäksi ne kehittävät paitsi vain kestäviä ja vastuullisia tuotteita, myös ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.

Anna meille palautetta

Näin meni ensimmäinen vuotemme. Mistä aiheista haluaisit lukea  blogista seuraavaksi? Kommentoi alle tai laita meille viestiä. Kiitos, että olet mukana!

– Hanna, Anne, Merja, Anna, Mika ja Susanna

Skål! Merja, Anne, Mika ja Hanna juhlistivat blogin taivalta. Kuvasta puuttuvat Anna ja Susanna.

PS. Blogimme top5-postaukset ensimmäiseltä vuodelta olivat:

  1. Ilmasto ei ole vitsi
  2. Uusi laki avaa yritysten omistajatiedot
  3. Viherpesu jättää tahroja
  4. Tarvitseeko Suomi yritysvastuulakia
  5. Vuoden 2018 vastuullisuusteot

Jaa artikkeli

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *